Tiistain tasotunnit: Helppo C

[Aleksi]

Tervetuloa viikottaisille tasotunneille joilla voit suorittaa itsellesi helppo C -merkin. Tunnit alkavat 24.7. ja joka viikko julkaistaan aina uusi tuntipohja. Pohjatarinan tultua sinun tulee tehdä tunnista maksu, eli tarina tai piirros, ja julkaista se tähän ketjuun vastaukseksi. Maksut tulee tehdä elokuun loppuun mennessä mutta suosittelen maksamaan aina kerran viikossa kun tuntipohja on tullut.

Tunteja on yhteensä seitsemän ja ne sisältävät niin koulua kuin esteitäkin sekä maasto- ja ponileikkitunnin. Ilmoittautuessasi alle laita mukaan pari hevostoivetta. Yhdellä ilmoittautumisella pääset automaattisesti mukaan kaikille seitsemälle tunnille eli ilmoita erikseen jos haluatkin osallistua vaikka vaan kahdelle.

Mukana:
Kassu - Halla / Oreo
Nio - Fonzie / muut
Allu - hevoset / isot ponit
Usva - kaikki
Mikaela - Melli / muut
Ade - Pilkku / ponit
Miro - Mymmeli / ponit

[Kassu]

Kassu ilmoittautuu, toiveina Halla ja Oreo

[Nio]

Nio mukana! Heppa toiveina Fonzie, ja muut hepat (:

[aleksandra]

Allu mukaan? Hevos toiveina isompi kokosia poneja ja heposia

[Aleksi]

Vielä ehtii mukaan! Tää tuntisarja vähän myöhästyi mutta huomenna viimeistään tulee eka! (:

[usva]

Pääseekös vielä mukaa ? Mulla ei oo toiveita hevosista kun tämä olisi eka tuntini hallavassa

[Mikaela]

Mikaela myös tänne, toiveina ainakin Melli!

[Aleksi]

Ensimmäinen helppo C tasotunti

---

koulua: istunta ja apujen käyttö

Kassu - Halla OK!
Nio - Fonzie OK!
Allu - MollyOK!
Usva - Celle
Mikaela - Melli

Ratsukot seisoivat kauniissa täyskaarrossa keskellä kenttää ja odottivat selvästi innoissaan ensimmäisen tunnin alkua. Olin käynyt tarkistamassa että kaikilla oli satulavyöt kireällä, jalustimet sopivan pituiset ja varusteet muutenkin kohdillaan.

"Hei kaikki uudet sekä tutummatkin, mie oon Aleksi ja piän teille nää tasotunnit. Myö tullaan käymään läpi ihan perus ratsastusradan teitä ja tehtäviä mitä helppo C tasolla vaaditaan osattavaksi ja lisäksi myö tullaan hyppäämään vähän esteitä ja pietään muunkinlaista hauskaa. Alotetaan kuitenkin ihan perus istunnalla ja apujen käytön kertaamisella, vaikka monelle nää on varmasti ihan tuttu juttu. Voitte lähteä kaviouralle pitkin ohjin oikeeseen kierrokseen ja miettiä vähän sitä miten työ siellä hevosen selässä istutte."

Siirryin vakiopaikalleni kentän laidalle istumaan ja tarkastelin edessäni liikkuvia ratsukoita. "Miettikää ensin hetki tasapainoa. Tuntuuko siltä että siellä selässä on helppo pysyä paikoillaan? Ei tunnu että meinaisi lähteä kallistumaan tai että pitäisi koko ajan puristaa tai pitää kiinni siitä hevosesta? Ratsastajan itsenäinen istunta on kaiken a ja o. Se tarkoittaa sitä, että vaikka mitä tapahtuisi niin sie et tahattomasti vaikuta hevoseen, vaikka nojaamalla eteenpäin, vaan kaikki avut on aina tarkoituksenmukaisia. Siihen myö pyritään. Jotta myö pystyttäisiin tähän, pitää meidän jalan olla oikeassa paikassa vartalon alla. Jalustimille pitää pystyä nousta seisomaan ilman että se jalka lähtee vatkaamaan ees takasin. Kokeilkaahan kaikki nousta kevyeeseen estuntaan ja ettikää sitä kautta se jalan oikea paikka."

Seurasin kuinka ratsastajat vuoron perään hakivat kevyttä istuntaa, ja neuvoin tarvittaessa. "Seuraavaksi sitten lantion asento. Siun pitäisi istua satulan keskellä sen syvimmässä kohdassa ja selän pitäis olla suorana. Ala selkä ei saa olla köyryssä, eikä notkolla. Hartiat taakse ja niska pitkänä. Ajatelkaa että joku vetää teitä vähän poninhännästä ylöspäin. Leuka ei saa olla liian edessä, koska silloin pää ei ole hyvässä kohtaa selän jatkeena ja tasapaino viettää eteenpäin. Ottakaa ohjia vähän tuntumalle ja siirretään hevoset raviin. Miettikää samoja juttuja kun kevennätte."

Neuvoin Kassua nostamaan katseen ylös hevosen niskasta ja suoristamaan ylävartaloa pystympään. Usvalla sen sijaan meinasi jäädä jalat hieman liian eteen "tuoli-istuntaan" jolloin keventäminen oli vaivalloista. Hioin kaikkien asentoja muutaman kierroksen ajan ja pyysin sitten alkamaan ottamaan ohjia tuntumalle. "Tuntuma tarkoittaa sitä, että tunnette hevosen suun ja teillä on siihen yhteys kuolaimen kautta, mutta ette kuitenkaan vedä tai roiku ohjassa. Käsi on kaikkein viimeisin apu mitä tulette tarvitsemaan, ensin istunta, sitten pohje ja viimeisenä vasta ohja. Tuntuman tulee olla tasainen ja hevosen tulee pystyä luottamaan siihen. Puolipidätteillä myös tasapainotatte hevosta ja valmistelette sitä esimerkksi käännöksiin, siirtymisiin ja muihin tehtäviin. Jotta tuntuma olisi ihanteellinen, tulee käsiä kantaa sopivassa kulmassa, kyynärpäät vartalon vierellä ja nyrkit pystyssä peukalot päälimmäisinä. Käynnissä käsi saa liikkua askeleen mukana myötäillen hevosen luontaista liikettä. Ravissa se liike ei ole aivan niin suuri ja laukassa se muistuttaa ympyrää. Tuntuman siis tulee seurata hevosta, muttei päästää missään vaiheessa löysäksi. Voitte ratsastaa päätyihin suuret ympyrät."

Kehuin Allua pehmeästä ohjasotteesta, mutta muistutin samalla pitämään Mollyn reippaassa ravissa. Fonzie sen sijaan oli vähän turhankin vauhti päällä ja neuvoin Nioa rauhoittamaan ruunaa hidastamalla omaa kevennystä ja ottamalla useita puolipidätteitä. Myöskään keventäessä ei saanut lähteä nojaamaan liikaa eteen. Teimme samaa tehtävää vielä toiseenkin suuntaan ja sitten pyysin ratsastajia istumaan alas harjoitusraviin.

"Harjoitusravissa tuntuman pitäminen tasaisena saattaa tuntua aluksi haastavalta, mutta sitä mukaa mitä paremmaksi tasapaino kehittyy ja mitä itsenäisemmäksi istunta tulee, sitä helpompi myös harjoitusravissa on pitää käsi kevyenä. Muilla hevosilla onkin melko tasaiset askeleet, mutta erityisesti Cellen kanssa hyvä keskivartalon hallinta tulee tarpeeseen."

"Aloitetaan laukan nostaminen tästä pitkän sivun alusta, laukataan pitkä sivu loppuun ja päätyyn ympyrä, jonka jälkeen C:ssä takaisin raviin. Yhtä tärkeää sen kanssa että meidän istuntamme on kohdillaan ja avut oikeat, tulee niiden olla myös oikea-aikaisia, ja se korostuu erityisesti laukannostossa. Hevosen tulee ravata energisesti, mutta sen tulee olla kuulolla, niin sanotusti pohkeen ja ohjan välissä. Puolipidätteillä valmistelette hevosta siihen, että jotain tapahtuu, kulmassa nostaminen varmistaa sen, että hevonen on asettuneena sisäänpäin, mutta muistakaa että nostossa sisäohjasta tulee myödätä. Sisäpohje nostaa laukan ja tarvittaessa ulkopohjetta voi siirtää taaksepäin. Ja se ajoitus. Oikea aika nostaa laukka, on silloin kun hevosen sisätakajalka on ilmassa ja ulkotakajalka maassa. Tämän oppii tuntemaan vain kokemuksesta. Mikaela voi aloittaa, mie voin pari ekaa kertaa sanoa milloin se sisätakajalka on ilmassa. Muista puolipidätteet, asetus kulmassa, nyt, nyt, nyt, hyvä laukannosto! Sitten muistat vain säilyttää hyvän istunnan ja ylläpitää laukkaa loppuun asti."

Kassulla ja Hallalla onnistui myös laukan nosto kertalaakista ja tamma porskutti menemään itseensä hyvin tyytyväisen oloisena. Niota muistutin siitä, että kädet tulee kantaa myös laukassa ja Allua kehuin hyvästä myötäyksestä laukannoston aikana. Teimme vielä muutamat nostot toiseen suuntaan ja sitten ratsastajat saivat hetken treenata harjoitusravia. Korjasin tarkkasilmäisesti ratsastajien istuntaa ja apua aivan loppuun asti, kunnes annoin luvan siirtää käyntiin ja antamaan hevosille pitkät ohjat. Tästä olisi hyvä jatkaa seuraavalla kerralla!

[Kassu]

Mä olen helppo B tasonen, ja vahvastikin. Miksi mä sitten istun helppo C-tunnilla? Koska mitä ratsastamiseen tulee, mussa elää pieni perfektionisti. Haluan pitää itseni oikealla kurssilla ja että varmasti ratsastan hyvin. Ja no, oon ollut vasta verryttelyjen ajan Hallan selässä ja musta tuntuu jo nyt maailmanvalloittajalta. On se vaan hieno hevonen.
Aleksin huomauttaessa hevoseen alas tuijottamisesta mä kohotan äkkiä leukani. Juurikin näin. Osaan mä sitten mitä tahansa, aina on jotain mitä korjata. Kuten tuo äskeinen. Enkä ajattele asiasta yhtä negatiivisesti kuin miltä kuulostaa, totuus on se ettei kukaan ole koskaan täydellinen, mutta täydellisyyttä kohden on hyvä tähdätä.


Tunti sujuu Hallan selästä käsin niin hyvin, että olen jo hukkua tyytyväisyyteen. Onneksi mun hieno ystäväni Niko keksii ilmeillä mulle ja Niolle ohikulkiessaan, en ehdi nähdä miten se Nioon vaikutti mutta mun keskittyminen rikkoutui ainakin heti ja meinaan räjähtää nauramaan. Saan sen jotenkuten pidettyä hanskassa ja välttelen Aleksin huvittunutta katsetta.

[Mikaela]

Katselen ystävällisen näköistä Melliä hieman jännittyneenä. Oon puhunu ratsastuksen alottamisesta paljon, ja nyt ku se hetki on käsillä nii tekis mieli jänistää. Pidän kuitenki ylpeydestä kii ja nousen satulaan. No niin, tääl ollaa. Onneks Melli ei oo kauheen iso. Miks mua hermostuttaa tällee ratsuhevosten kaa ku en oo melkee koskaa kuumotellu ravureiden selässä? Kokoon ohjat ja toivon rentoutuvani mahollisimma pia.

Pakko sanoa, puolet kaikesta täl tunnil sanotusta on mulle hepreaa mut todellaki sytytti kiinnostuksen. Kaiketi netist ja kirjoista vois olla apuu joidenki termien hahmottamises. Eikä kukaa oo kieltäny kysyy Aleksiltakaa, mut haluun koittaa selviinkö omin avuin ekaks.
Esimerkiks toi sisätakajalka-ulkotakajalka juttu. En ees tienny et pitää osata tuntee jotaki sellasta, mut mitä pitemmälle sitä aattelin, sitä loogisempaa se oli.
Tää on nii paljo hikisempää puuhaa ku mitä mä oletin.

[Nio]

Hetin satulaan istuessani tunsin, että Fonzie olisi tänään hiukan vauhdikkaalla päällä. Näinpä myös keventäessäni myöhemmin, sain Aleksilta kuulla siitä ja neuvoja rauhallisuuteen -hidastin kevennystäni ja tein aina kun Fonzie oli lähdössä lentoon rutkasti puolipidätteitä. Harjoitusravissa pompin satulanpuolilta toisin aluksi, mutta löytäessäni tasapainon suoristin selkäni ja nostin katseeni ylös. myös jalkani venyivät oikealle kohdalle.
  Nostaessani laukan nytkähdin etukenoon. Korjasin itseni takaisin ylös, mutta kädet taisivat jäädä harjaan, ehkä. Näinpä seuravassa nostossa Aleksi muistuttikin, että kädet tulee kantaa, kohotin käsiäni siis ylemmäs ja suoristin selkääni.

Näin siis sujui tuntini tehtävien parissa. Toki väliin kuuluu mooonta Nikon aiheuttamaa naurun purskahdusta ja Aleksin piilonauravia katseita. Ehkä Niko on oivaltanut, että kouluratsastus on selkeesti hauskempaa, jos välissä on pari ilmeilyä ja muuta hauskaa.

[Aleksi]

Toinen helppo C tasotunti

---

esteitä: esteistunta, laukan nostaminen esteen päällä ja laukan laskeminen

Kassu - Oreo OK!
Nio - Fonzie OK!
Allu - Savu
Usva - Melli
Mikaela - Molly OK!

Tervehdin pirteänä kaartoon saapuvia ratsastajia. Jännitystä oli selvästi ilmassa, mutta myös innostusta. Tänään päästäisiin hyppäämään. Autoin ratsastajia säätämään jalustimet sopivan pituisiksi ja päästin sitten ratsukot kiertämään kenttää pitkin ohjin. "Hei vaan kaikki, kuten työ varmaan huomasitte, niin tänään myö hypitään vähän esteitä. Tärkeitä juttuja esteitä hypätessä on se että, hevonen liikkuu tarpeeksi energisesti eteenpäin, se on hyvin pohkeiden välissä ja sitä pystyy kontrolloimaan. Ratsastajan tulee suunnitella tiet hyvin ja tähdätä aina esteiden keskelle suoralle linjalle, silloin hevosen on helpompi hypätä."

Kehotin ratsastajia siirtymään kevyeeseen raviin ja tekemään kumpaankin päätyyn suuret ympyrät ja pitkien sivujen keskelle pysähdykset. "Kaikilla näyttää olevan istunta kohdillaan tällä kertaa, hyvin ootte painaneet viime kerran opit mieleen", kehaisin. "Mikaela voisi pyytää Mollylta vähän energisempää ravia, varsinkin estetunnilla pitää olla hyvin hereillä."

"Usva muistaa että istunta ja pohje on tärkeimmät avut - myös pysähdyksessä. Jännitä vatsalihakset ja ajattele kasvavasi pituutta siellä selässä samalla kun istut liikettä vastaan, pidä pohkeet lähellä ja pidäte kevyellä kädellä. Oikein hyvä! Kun Melli pysähtyy, niin myötää ja voit rentouttaa istunnan."

Vaihdoimme välillä suuntaa ja jatkoimme samaa tehtävää vielä muutaman kierroksen. "Tietääkös kukaan, minkälaisessa istunnassa esteillä kuuluu olla?"

Kassu uskalsi ensimmäisenä avata suunsa ja kertoi kyseessä olevan esteistunta. "Aivan oikein. Esteistunta eroaa kevyestä istunnasta siten, että siinä painoa ainoastaan siirretään jalustimille niin että takapuoli hipoo satulaa, ei siis seisota ylhäällä jalustimilla. Esteistuntaa käytetään puomeilla ja usein esteradalla esteiden välissä. Tarvittaessa voi käyttää myös perusistuntaa silloin kun hevosta tulee hidastaa tai edessä on tiukka käännös. Esteiden päällä, hypyn aikana mennään sitten siihen varsinaiseen kevyeeseen istuntaan ja myödätään mukaan hyppyyn. Myötäyksen suuruus riippuu tietysti hypyn suuruudesta eli näillä meidän 60cm esteillä ei sinne kaulalle tarvitse sukeltaa, vaan ylävartalo pidetään pystyssä ja käsi liukuu eteenpäin."

Kävin laittamassa toiselle pitkälle sivulle viiden puomin sarjan joka tultiin ravissa, ensin muutaman kerran esteistunnassa ja sitten toiseen suuntaan kevyessä istunnassa. "Oikein hyvä Allu, annat Savulle juuri sopivasti tilaa ohjalla, mutta pidät kuitenkin tuntuman."

"Fonzie taas kaahottaa vähän. Voit Nio tehdä voltin ennen puomeja ihan harjoitusravissa istumalla tiiviisti satulassa. Nouse sitten kevyeeseen istuntaan, mutta pidä Fonzie kontrollissa. Parempi!"

Annoin ratsukoiden siirtyä hetkeksi käyntiin ja kävin sillä aikaa rakentamassa puomien tilalle kaksi estettä suoralle linjalle. Ensimmäinen oli ristikko, jolle tuli tulla ravissa, mutta jonka päällä nostetaan laukka. Ja seuraava oli pieni pysty, jonka lähestyminen tuli laskea. "Kassu voi aloittaa, laske laukka-askeleet ensin ihan ääneen. Muista että hyppyä ei lasketa!"

Kassu tuli Oreon kanssa hyvässä energisessä ravissa ensimmäiselle risrikolle ja laukka nousi hienosti. "Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi", Kassu laski ja ratsukko ylitti hyvin myös pystyn. "Juuri noin. Oreo tuli nyt ihan kivassa, mutta melko lyhyessä laukassa. Voisit seuraavalla kierroksella yrittää saada väliin viisi askelta, eli sinun tulee ratsastaa Oreota vähän isompaan laukkaan."

Seuraavaksi vuorossa oli Usva, mutta Melli ei nostanut kunnolla laukkaa esteen päällä. "Ei se mitään, yritetään uudestaan. Anna esteen päällä laukkapohkeet ihan samalla tavalla kuin normaalissakin laukannostossa. Ja ratsasta esteen jälkeen heti sitä laukkaa eteenpäin, ettei tipu raville. No niiiin, nyt onnistui paljon paremmin. Ja teillekin tuli kuusi laukka-askelta."

Kun kaikki olivat tulleet kerran onnistuneesti kuudella laukka-askeleella, harjoittelimme vähän laukan lisäämistä ottamalla samaan väliin viisi laukka-askelta. Savu ei ihan heti tajunnut jutun jujua, mutta nopeaa pohjetta käyttämällä saatiin sekin lisäämään laukkaa. Molly yllätti positiivisesti ja oikein singahti energiseen laukkaan, onneksi Mikaela oli hyvin tilanteen tasalla ja sai säilytettyä tasapainonsa myös vähän isommassa hypyssä.

"Ihan super hyvin ratsastettu kaikilta tänään! Ottakaa vielä loppuravit ja sitten käyntiin pitkin ohjin, seuraavalla kerralla on sitten taas koulua."

[Kassu]

“Mitä Nio?” siirrän katseen Oreon selästä Nion pisamanpeittoisiin kasvoihin. Nio kohauttaa olkiaan ja varovaisen oloisesti lähestyy Oreota, joka jo korvat hörössä haistelee pojan vaatteita.
“Koulu vähän stressaa, mutta ihan hyvin. Fonzien kanssa sujuu, ja sillee”, hän selostaa. Mä nyökkäilen ja lopulta nakkaan kaviokoukun Niolle.
“Saat kunnian auttaa mua Oreon kaa”, hymyilen ja palaan hinkkaamaan pissaläikkää Oreon takamuksesta. Ei tää tästä harjalla lähde mutta jos edes vähän vaalentuis.
Nio naurahtaa ja kumartuu sitten Oreon vasemman etujalan puoleen.

Tunnin alussa oon jotenkin tosi mietteliäs. Seurailen aika tarkasti Oreon liikehdintää ja huomatessa Nion kävelleen mun viereen Fonzien kanssa nostan kättä hänelle hymyillen poissaolevasti. Ei mua haittaa tää fiilis yhtään, yleensä keskityn aika hyvin, tosin saattaa olla että unohdan kuunnella ohjeita välillä. Noh, saa nähdä mitä tästä syntyy.

Iha niiku olin ajatellutkin, mun ja Oreon tunti sujui hyvin. Niitänäitä virheitä oli, mutta sain ne korjattua ja Oreo on kuunnellu mun apuja tarkasti. Meidän alkaessa vetää loppuverkkaa taputtelen ravin aikana Oreota oikein antaumuksella ja kuuntelen Aleksin puhetta. Toivon että saisin mennä Hallalla taas, ellei Aleksi päätä olla vitsikkäällä tuulella ja antaa mulle Pilkkua. Se vasta näky oliskin, Niko naurais ittensä kuoliaaksi. Hymyilen ajatuksilleni.

[Mikaela]

Molly on niiin saakelin söpö. En tiiä miksen aikasemmi ollu kiinnittäny huomiota, mutta karsinassa katoin tammaa iha tyhmänä ku se nosti päänsä korvat hörössä ja jäi odottamaa mitä mä teen. Oon ihastunu. Seki, mite rauhallisesti Molly menee, iha unelma. Mulle tuli kylmäverikuume, on Savu ihana ei siinä ponis mitää vikaa oo mutta niiku, voi jeesus.

Noh, ei Molly reippaudessa loista mutta tavallaa mua ei haittaa yhtää sen hidas tempo. Aleksia kylläki, se patistaa meitä (mua) pariin kertaan ja Molly melko nopeesti vastaa kiihdyttämällä just sen verran mitä mä pyysinki. Korvat lurpalla se hyppelee ristikoiden yli.
Lopputunnista se kuitenki alkaa herätä tähän päivään, ja vika hyppy on nii lennokas etten mä osannu varautua yhtään. Onneks mun istunta ei aiva surkee oo, ja pysyn selässä nii että tilanne on hallinnassa ja pitkästä aikaa virnistän oikee kunnolla. Niin hieno heppa.
Loppukäynneissä mä yllätän ittenikin suosionosotuksillani Mollya kohtaa ja kapsahdan sen kaulaan. Taidan tietää kuka mun lempihevone täällä on Savun lisäks nyt.

[Aleksi]

Tää jatkuu ensi viikolla! Oisko uusia osallistujia?

[Adelaide]

Ade mukaan! Heppatoiveina pikku ponit ja ne vähän isommatkin olis kivaa vaihtelua Pilkusta.

[Miro Malmstén]

Miro mukaan! Heppatoiveina pääasiassa Mymmeliä, mutta myös muita pikkuponeja voi olla välillä!

[Nio]

Kun mä ponkaisin penkiltä Fonzien selkään, se otti muutaman käyntiaskeleen eteenpäin. jotkut selkeesti vaistoaa, että jotakin on tapahtumassa, ajattelin vilkaisten nuokkuvaa Mollya hymähtäen. Rohkenin kuitenkin päästää jalkani roikkumaan jalustimien viereen, ja liu'uttaa ohjat vapaiksi. Ruunani venytti kaulaansa lisäten tahtia harppomalla eteenpäin. Hymy oli kyllä herkässä rapsutellessani tätä poikaa, jopa tämä minulle tuntematon henkilö Usva, joka ratsasti Molylla vilkaisi minua kummastuneena, kun vaihdoin taas sivun puolta.


Kun sitten Aleksi laittoi meidät ravaamaan puomien yli, hän huomautti minua Fonzien kuvasta vauhdista. Tein puolipidätteen, ja ruuna rauhoittui hiukan ja seuraavasta jopa malttoi ravata kunnollisesti. Toisella kerralla, kun ylitimme puomit nousin kevyeeseen istuntaan, niinkuin Aleksi oli ohjeistanut. Nousin jalustimille seisomaan, ja kippasin itseäni ehkä hiukan turhanpaljon eteenpäin, ja Fonzien askeleen heiluessa kippasin kaulalle makaamaan nauraen. Mars ylös ja jatkamaan! 

[Aleksi]

Komas helppo C tasotunti

---

koulua: suoruus, asetus ja taivutus

Kassu - Oreo
Nio - Melli
Mikaela - Fonzie
Ade - Pilkku
Miro - Mymmeli

"Hei vaan kaikki! Tänään me tutustutaan asetukseen ja taivutukseen. Mietitään vähän mikä niiden ero on ja kumpaa tulee käyttää missäkin tilanteessa. Varmasti monelle ihan tuttu juttu", kerroin tasotuntilaisten kiertäessä kaviouraa pitkin ohjin. "Aloitetaan kuitenkin ihan vaan sillä, että jokainen tarkistaa oman istuntansa siellä selässä. Kantapäät alas, selkä suoraksi, hartiat taakse, kanna kädet ja katse ylös hevosen niskasta. No niin, nyt kun omaa asentoa on hetki tarkasteltu ja mahdollisesti korjattu, lähdetään miettimään sitä hevosen asentoa. Onko sun ratsu tänään laiskalla tuulella, vai vaikuttaako energiseltä? Käveleekö se sillä tavalla kuin alkukäynneissä kuuluu, koko vartaton läpi, rennosti mutta matkaa voittavasti. Siten että sen keho alkaa lämmetä?"

Tässä vaiheessa ainakin Nio ja Kassu havahtuivat pyytämään ratsuiltaan energisempää käyntiä. "Nyt näyttää jo paremmalta. Sitten vähän vaikeampi kysymys. Onko sun hevonen suora? Aina suoralla uralla kuljettaessa hevosen pitäisi olla suora aina sieltä niskasta häntään asti. Kaula ei saa olla kääntyneenä kumpaankaan suuntaan eikä takaosa saa poikittaa. Ratsastajana sun pitäisi osata tuntea milloin hevonen kulkee suorana ja milloin ei, ja mahdollisesti korjata omalla istunnalla. Voitte alkaa ottaa ohjia käteen, ja tulla vuorotellen tähän pituushalkaisijalle. Ensin käynnissä ja sitten ravissa. Päädystä vuorotellen joko oikealle tai vasemmalle."

Mikaela sai aika nopeasti huomata, että pituushalkaisijalla, jossa seinä ei ollut tuomassa turvaa, Fonzie oli hyvin haastava pitää suorana. "Pyydä Fonzielta vähän reippaampaa käyntiä, niin sillä ei ole aikaa kiemurrella noin paljon."

Pilkku sen sijaan kulki suoraan, mutta poikitti hieman takaosastaan. "Tarkista Ade että istut itse keskellä satulaa, ja molemma kyljet yhtä pitkinä. Könötät nyt vähän vasemmalle."

Mymmeli kulki käynnissä hyvin nätisti suoraan, mutta ravissa Mirolla oli hieman vaikeuksia ja suora ura ei ollutkaan enää niin suora. "Keskity siihen, että sun käsi on tasainen molemmissa ohjissa. Jos ohja vetää vahingossa vähääkään toiseen suuntaan, lähtee Mymmeli kääntymään sinne."

"Nio voisi pyytää Melliä liikkumaan vielä vähän energisemmin. On tärkeää että hevonen liikkuu rennosti ja energisesti ensin suorana, ennen kuin me aletaan vaatia siltä taivutusta, ja se onkin meillä seuraavana vuorossa."

Kun kaikki olivat ravanneet vielä muutaman kierroksen, pyysin ratsukoita siirtämään käyntiin. "Nyt kun meillä on hevoset verryteltyinä, ja jokainen tietää miltä tuntuu kun hevonen on suora, lähdetään me kokeilemaan asetusta ja taivutusta. Asetuksessahan hevoselta on ainoastaan niskan pari viimeistä nikamaa kääntyneenä, siten että me nähdään hevosen silmäkulma ja sierain, mutta se on muuten suorana. Asetusta käytetään paljon valmistelevana liikkeenä, esimerkiksi ennen kääntymistä tai laukannostoa. Myös esimerkiksi pohkeenväistössä tai loivalla kaarevalla uralla kuten ympyrällä, hevonen on ainoastaan asettuneena. Asetukseen yleensä riittää puolipidäte sen puolen kädeltä jonne haluat hevosen asettaa. Joillain hevosilla myös auttaa jos asettavaa kättä nostaa aavistuksen ylöspäin. Voitte kaikki kääntää tähän keskiympyrälle ja kokeilla itse miten se asettaminen tänään onnistuu."

"Kassu muistaa pitää reippaan käynnin, vaikka samalla asettaakin."

"Oikein hyvä Miro, Mymmeli kulkee nyt aivan oiken, voit vaihtaa asetuksen ulospäin."

"Pilkku on nyt taipunut liikaa kaulastaan. Kuten huomaat Ade, asettavan avun ei tarvitse olla ollenkaan suuri."

Kun kaikki olivat asettaneet myös ulospäin, saivat ratsukot luvan siirtää raviin ja jatkaa harjoitusravissa uraa pitkin. "Taivutus eroaa asetuksesta siten, että taivutuksessa hevosen koko runko sekä kaula ovat taipuneena. Taivutuksessa tärkein apu on sisäpohje, jonka "ympärille" hevonen taivutetaan sisäohjan avustuksella. Mutta myöskään ulkoapuja ei saa unohtaa. Ulko-ohja tulee pitää tasaisena tukena ja ulkopohje on se joka kääntää hevosen tai jos ei olla käntymässä, huolehtii ettei takaosa karkaa. Tärkeää on ettei sisäohjasta saa vetää. Sillä voi tehdä puolipidätteitä, tai se voi himeman johtaa hevosesta ulospäin, mutta sitä ei saa tuoda lähemmäs omaa syliä eikä missään nimessä harjan yli toiselle puolelle."

"Taivutusta käytetään kulmissa ja muissa käännöksissä, sekä kaarevilla urilla. Yleensä hevosta taivutetaan juuri kaaren verran, mutta venyttelymielessä hevosta voi myös ylitaivuttaa. Hevosta voi myös taivuttaa ulospäin, mutta se on monelle hevoselle hieman haastavampaa. Taivuttaminen on hyvä tapa notkistaa hevosta ja varsinkin kulmien ratsastuksessa huomaa helposti jos hevonen on jäykkä eikä taivu kulman kaarelle. Silloin sitä pitää verrytellä ja ohjata taipumaan pikkuhiljaa enemmän oikeaan suuntaan."

Ohjeistin ratsastajia tekemään yhden lyhyen ja yhden pitkänsivun keskelle voltit, sekä ratsastamaan kulmat mahdollisimman hyvin. Ensin reipas ravi, sitten tasapainottavat puolipidätteet, valmisteleva asetus, itse taivutus ja lopuksi suoristus. Yhdellä pitkällä sivulla otettiin laukkaa. Laukka tuli nostaa lyhyen sivun keskeltä hyvin valmisteltuna, oikeaa asetusta unohtamatta. Myös laukassa tuli pyrkiä taivuttamaan kulmiin ja pitämään hevonen suorana pitkällä sivulla.

"Miro, sun voltit ei ole kyllä nyt yhtään pyöreitä. Katso minne ratsastat ja suunnittele tie huolella. No nyt tuli parempi!"

"Hyvä nosto Kassu, Oreo oli hyvin asettuneena ja se on tarpeeksi energinen."

"Pilkku nosti nyt väärän laukan Ade. Mihin unohtui asetus. Se on juuri siitä tärkeä että hevonen tietää kumpi laukka tulee nostaa!"

"Mikaela muistaa ratsastaa myös niihin kulmiin. Tästä tunnista eteenpäin, teidän on muistettava ratsastaa JOKA IKINEN kulma ihan jokaisella tunnilla."

"Nio voisi valmistella laukannoston paremmin, nyt tuli pienen ravikiihdytyksen kautta. Mutta hyvin taivutit kulmaan myös laukassa."

Tulimme samaa tehtävää vielä toiseen suuntaan ja lopuksi ratsukot saivat tulla kevyessä ravissa kolmikaarista kiemurauraa. Siinä jos jossain piti olla skarppina asetuksen, taivutuksen ja suoristuksen kanssa.

[Miro Malmstén]

Mä ratsastin lötköllä, pikaköpötystä kiitävällä banaanilla. Katselin hieman ihmeissäni muiden menoa, miten ne sai sen näyttään nuin helpolta. Kyllä maastossa meni hyvin, Mymmeli meni tasan sinne minne halusin, mutta kentällä olikin vaikeampaa kun kääntöalue oli niin pieni. Volttien kanssa oli jotenkin tosi vaikeaa, mun pitäis kuulemma saada poni kahden pohkeen ja kahden ohjan väliin. Jos sille antaa pohkeita niin sehän kiitää kuuhun. Volteista tuli joko pikkupikkuruisia tai vähintään soikeita. Tässä tarvittais todellaki treeniä.

Asettaminen ja taivuttaminen oli myös hankalaa, mihin yritinkään tamman päätä kääntää, kääntyi koko poni. Taas Aleksi muistutteli minua pohkeen tuesta ja huokailin ponin selässä. Miten ihmeessä tämä näytti niin tylsältä ja helpolta kun todellisuudessa olikin kaikkea muuta. Ainakin Mymmeli oli söpö jos ei muuta, sillä oli nimittäin uusi satulahuopa. Olin napannut harvinaisen pokemonin aikaisemmin tänään, se oli ..
"Miro keskity, se oli kolmikaarinen, ei kiemurteleva spagetti" Aleksi huuteli.
Pitäisi ilmeisesti keskittyä muuhunkin kuin satulahuopiin ja pokemoneihin.

[Aleksi]

Neljäs helppo C tasotunti

---

maastossa

Aleksi - Loki
Kassu - Celle
Nio - Halla
Mikaela - Savu
Ade - Molly
Miro - Mymmeli

"Onhan kaikkien jalustimet sen verran lyhyet että pääsette hyvin kevyeeseen istuntaan? Satulayöt kiristetty? Asetutaan sitten järjestykseen isoimmat hevoset eteen ja pienimmät taakse. Muistakaa pitää hevosen mittainen väli edellä menevään, ja jos meinaatte jäädä jälkeen niin saa ottaa ravilla kiinni. Maastossa ravia kevennetään ja laukassakin voi nousta kevyeeseen istuntaan. Varsinkin ylämäessä on tärkeää nousta jalustimille että hevonen voi käyttää vapaasti selkäänsä. Alamäessä nojataan taaksepäin eikä anneta hevosen mennä liian kovaa. Pysytään koko ajan jonossa ja jos jotain sattuu niin ilmoittakaa heti kovaan ääneen. Muutenkin viestiä sanotaan aina jonossa eteenpäin seuraavalle jotta kaikki kuulee. Olisko siinä kaikki tärkeä... Ainiin, pitäkää ohjia koko ajan kevyellä tuntumalla, ikinä ei tiedä mitä saattaa sattua. Sitten mennään!"