Teoria ja tehtävät
”Hei kaikki ja tervetuloa hoito 3 –kurssille”, aloitin kun kaikki olivat saapuneet paikalle. ”Tämä kurssi sisältää yhden teoriapäivän, sekä kaksi käytännön päivää. Tänään käymme siis teoriaa hieman läpi, ensi torstaina tulette kanssani harjoittelemaan käytännössä iltasyötön tekoa ja lauantaina sitten teemme hieman pidemmän päivän käymällä läpi aamusyötön, karsinoiden siivouksen sekä päiväsyötön. Kurssin tarkoituksenahan on tutustuttaa teidät tallityöntekijöiden hommiin.”
Yksi tärkeimmistä tallityöntekijän tehtävistä on tarkkailla hevosten hyvinvointia. Syökö/ulostaako hevonen normaalisti, onko siinä haavoja, ontuuko se, yskiikö, käyttäytyykö apaattisesti tai muuten epänormaalisti? On tärkeää osata lukea hevosen käyttäytymisestä onko kaikki kunnossa vai ei.
Tärkeää on myös osata hoitaa pieni vammoja ja haavoja, mutta yhtä tärkeää on osata tunnistaa milloin täytyy kutsua eläinlääkäri paikalle.
Mutta koska tallityöntekijän päivä on melko kiireinen, jää tarkastelu usein hyvin pintapuoliseksi, ja siksi hoitajien onkin hyvä tehdä kunnollinen päivittäinen tarkastus hevoselle esimerkiksi harjauksen yhteydessä. Tarkista seuraavat asiat: Onko vartalossa tai jaloissa haavoja, patteja, hiertymiä, turvonneita tai aristavia kohtia. Onko jaloissa nestepusseja tai jänteissä turvotusta? Kenkien tulee olla tukevasti kiinni, eikä kavioissa saa olla halkeamia. Säteiden ja säteen uurteiden tulee olla kovat ja ehjät. Sieraimien on oltava puhtaat ja kuivat, hengityksen tasaista ja äänetöntä, sekä silmien kirkkaat ja terveet.
Tehtävä 1Mitä sellaista liikutuksen yhteydessä on tarkasteltava mikä kertoo hevosen terveydestä?
Päivittäiseen tarkastukseen kuuluu myös huolehtia hevosen ruoka ja juomakupin puhtaudesta, varusteiden kunnosta ja puhtaudesta, sekä tarkistaa ettei karsinan seinissä ole hevosta mahdollisesti vahingoittavia rikkoutuneita osia, kuten törröttäviä nauloja.
Seuraavaksi käymme hieman läpi hevosten perustarpeita, joihin kuuluvat säännöllinen hoito ja ruokinta, asianmukainen pitopaikka sekä ulkoilu ja liikunta.
Ruokinnassa tärkeintä on ajankohtien ja ruokamäärien säännöllisyys. Ruokamäärän täytyy olla suhteessa hevosen kokoon, kuntoon ja liikunnan määrään. Heinä on yksi hevosen ruokinnan peruselementeistä, jonka lisäksi hevosille syötetään myös energiapitoista väkirehua. Hevosen tarvitsee myös kivennäisaineita, vitamiineja, sekä suolakiven. Puhdasta ja raikasta vettä on oltava jatkuvasti saatavilla.
Meillä on täällä hevosille asianmukaiset pitopaikat, sekä hyväkuntoiset tarhat ja liikunta-alueet. Tallityöntekijän tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että paikat pysyvät puhtaina, kunnossa ja turvallisina. Jos jotain menee rikki, on siitä ilmoitettava saman tien. Käytämme karsinoissa kuivikkeena pellettiä (joka tulee turvottaa ennen kuin sen laittaa karsinaan) sillä sitä on helpompaa käsitellä kuin purua, eikä se ole yhtä valoa imevän tummaa kuin turve. Pellettejä käytetään kyllä turvotusta lukuun ottamatta samalla tavalla kuin turvetta, eli sen annetaan kasaantua patjaksi karsinan pohjalle, eikä sitä tarvitse kääntää joka päivä. Ainoastaan pissasta kastuneet kohdat ja lantakikkareet siivotaan lantalaan.
Meillä hevoset saavat myös tarvitsemansa liikunnan oikeassa suhteessa. Jokainen hevonen käy 1-2 tunnilla viisi kertaa viikossa ja vapaapäivinään niitä liikutetaan kevyemmin hoitajien toimesta.
Seuraavaksi voisimme käydä läpi varusteiden puhdistamisen. Voisitte tuoda tänne vaikka Astan satulan ja suitset niin käydään yhdessä läpi kuinka ne tulee puhdistaa.
Varusteet olisi hyvä pyyhkiä kostealla pyyhkeellä joka käyttökerran jälkeen, samoin suojat ja harjat olisi hyvä harjata puhtaaksi karvoista ja hiekasta. Noin kerran kahdessa viikossa satula ja suitset tulisi pestä huolellisesti avaten kaikki soljet.
Tehtävä 2.Selosta kuinka nahkavarusteet pestään.
Suojat ja harjat pestään kunnolla mäntysuovan kanssa aina, kun ne ovat niin likaiset, etteivät puhdistu harjaamalla, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Satulahuopa tulisi vaihtaa vähintään aina satulan pesemisen yhteydessä.
Tehtävä 3.Kerro miksi ja milloin seuraavia loimia käytetään.
Kuivatusloimi
Talliloimi
Toppaloimi
Sadeloimi
Ratsastusloimi
Ötökkäloimi
Hevosten loimitusohjeet löytyvät niiden karsinoiden edessä olevasta hoitolapusta, mutta maalaisjärkeä on hyvä käyttää. Hevoset loimitetaan siten, että ensin kiinnitetään soljet edestä, sitten ristiin vatsan alta ja viimeisenä jalkaremmit, jotka pujotetaan toistensa läpi hevosen jalkojen välissä. Loimea riisuttaessa soljet avataan päinvastaisessa järjestyksessä takaa eteenpäin. Tämä on tärkeää, sillä jos hevonen säikähtää jotain kesken kaiken ei loimi jää roikkumaan hevosen takajalkoihin yhtä helposti.
Tehtävä 4.Milloin hevonen olisi hyvä pestä, ja milloin sitä ei saa pestä?
Hevosen jalat on hyvä pestä kuraisella kelillä aina tarhauksen ja liikutuksen jälkeen, sillä muuten hevosen jalkoihin voi tulla ihottumaa eli riviä. Pesun jälkeen on muistettava kuivata jalat huolellisesti.
Tehtävä 5.Milloin ja mihin käytetään linimenttiä?
Milloin ja mihin käytetään helosania? (Muitakin samankaltaisia ihonhoitotuotteita on, mutta tähän mä oon tottunut)
LopputehtäväKirjoita tarina tallipäiväkirjaan siitä, kuinka tulet avustamaan Aleksia jonkin syötön tekemisessä. Saat päättää itse kirjoitatko aamu-, päivä- vai iltasyötöstä. Tarinasta tulee ilmetä kaikki syöttöön kuuluvat tehtävät (vasemmalla) ja olisi hyvä jos saisit ujutettua mukaan myös muita kurssilla oppimiasi asioita, esimerkiksi sen pohtimista minkä loimen laitat päälle ohutkarvaisemmalle hevoselle ja tarvitseeko paksukarvaisempi ollenkaan?
