Paddingtonin päiväkirja

[Leenu]

PADDINGTON
10-vuotias irlannincob ruuna

Loimitusohjeet tarhaan

» Sadekeleillä syksyllä ja keväällä musta vuoreton sadeloimi  

» -10 asteen pakkasilla ruskea ruudullinen 150g toppaloimi  

» -20 asteen pakkasilla monivärinen 200g toppaloimi  

Muita ohjeita

» Kuivatukseen kaksi vaaleansinistä fleeceä ja musta villaloimi 

» Suojat joka jalkaan esteille  

» Esteitä hypätessä panssarimahavyö ja rintaremmimartingaali 

» Kurakeleillä jalkojen huolellinen pesu ja kuivaus 

» Jos jalkoihin tulee kurarupea, pesu desinfioivalla shampoolla 

» Kesäisin reilusti kesä spraytä ennen ulos viemistä  

» Kesäiltaisin anti itch -sprayta häntäruotoon ja harjan tyveen

Ruokintaohjeet
» Aamulla 0,5 litra kauraa, 1dl kivennäistä
» Päivällä 0,5 litraa kauraa
» Illalla 0,5 litraa kauraa, 0,5 litraa prixiä
» Kuivaa heinää 3kg - 3kg - 4kg

[Leenu]

- Miten voikin jännittää näin paljon! tuskailin itsekseni kun ajoin kohti Hallavaa traileri perässä. En sentään ensimmäistä kertaa, mutta toista. Olin käynyt aiemmin tiedustelemassa olisiko tallissa tilaa uudelle hevoselleni, Paddylle. Tallin omistaja Aleksi oli samantien luvannut paikan ruunanrupsukalleni, kysyi vain että millon se saapuisi. Muuttopäivä oltiin sovittu helmikuun ensimmäiselle maanantaille ja tässä sitä nyt oltiin, matkalla uuteen kotitalliin.

Paddy oli onneksi rauhallinen matkustaja, se oli jäänyt tyytyväisenä traileriin mussuttamaan heinäverkkoaan tyhjemmäksi. Hallavan pihassa kurvasin autoni röyhkeästi miltei tallin ovelle, mistä Aleksi sattuikin juuri kävelemään pihalle.
- Hei ei tää mikää drive in -talli oo! Aleksi naureskeli.
- Juu, mä siirrän tän jos vaan saan ottaa ton kantturan alas tuolta, vastasin ja olin jo menossa sivuovesta sisään traileriin. Paddy oli saanut matkalla heinäpussinsa tuhottua, joten se alkoi näyttää elomerkkejä ja kiinnostusta ympäristöään kohtaan.
- Viittikkö avata lastaussillan ja puomin, huikkasin Aleksille joka ryhtyikin samantien tuumasta toimeen.
Hetkessä Paddy seisoikin pihalla ja huusi äänekkään hirnahduksen. Vastauksia kuului sieltä sun täältä, mutta ne ei enää jaksanut ruunaa hetkauttaa. Aleksin perässä astelin talliin, missä hän näytti minulle Paddyn karsinan.

Kun ruuna oli karsinassa, sain pikaisen opastuskierroksen tallissa ja minulle osoitettiin varusteiden paikat. Aleksi sanoi lähtevänsä muihin hommiin, mutta käski tarttua jotakuta hihasta jos ilmenisi ongelmia. Aleksin häivyttyä aloin tyhjentämään autosta Paddyn varusteita. Onneksi niitä ei kovin hurjasti ollut, joten sain ne suhteellisen nopeasti omille paikoilleen. Rehuvarastossa laitoin Paddyn väkirehuannokset valmiiksi kannellisiin kuppeihin, jotka olin sille ostanut muuttoa ajatellen. Puoli litraa kauraa per kippo, desi kivennäistä aamukippoon, iltakippoon puoli litraa prixiä. Helppoa. Nostelin astiat muiden samannäköisten joukkoon ja lähdin siirtämään autoani.

Auton siirrettyäni lähdin etsimään Aleksia taas käsiini, sillä halusin saada Paddyn vielä ulos tälle päivälle, eikä kello ollut kuin vasta kolme. Aleksi näyttikin minulle tarhan johon sain Paddyn pistää verryttelemään kinttujaan. Ennen tarhaamista nakkasin ruunalle sen ohuemman toppaloimen selkään, vaikka kait se olisi ilmankin pärjännyt karvansa kanssa. Paddy jäi tyhjään tarhaan haistelemaan maata ja höristelemään muille hevosille. Nakkasin sille Aleksin osoittamasta paikasta hieman heiniä ja tuumasin, että uskallan lähteä kotiin. Ruuna näytti kotiutuvan helposti ja se on niin mutkaton käsiteltävä, ettei tallin väellä olisi illalla sen kanssa ongelmia.