RKM 2016 estevalmennusryhmä 80cm

[Aleksi]

Jos haluat kerätä lisäpisteitä ratsastuskoulumestaruuksia varten, sekä kertyttää osallistumisia este- tai helppo:B merkkiä varten, tervetuloa mukaan! Valmennuksia tulee yhteensä viisi kappaletta. Yksi pohja joka perjantai. Voit tehdä maksun niin monesta valmennuksesta kuin haluat, ja jokaisen tehdyn maksun perään saat valmentajan kommentin. Maksutapoja tulee olemaan erilaisia, ne kerrotaan aina kunkin pohjan yhteydessä.

Viimeinen deadline jokaiselle maksulle on 29.12. mutta suosittelen tietysti, että teet yhden maksun viikossa, niin saat kommenttisi aina ennen seuraavaa valmennusta ja voit sitten hyödyntää saamiasia neuvoja. (eikä viimeiselle illalle jää niin paljon hommaa)

Valmennus on avoin vain ratsastuskoulumestaruuksissa este 80cm luokkaan osallistuville!

Mukana:
Daw - Kyyhky 3 bonuspistettä
Mirka - Palle3 bonuspistettä

[Daw]

Daw ja Kyyhky mukaan!

[Mirka]

Mirka ja Palle mukaan tännekin

[Aleksi]

1. Estevalmennus 80cm
valmistautumista perjantain kisoihin
keskiviikko 30.11.2016

❄ Itsenäinen lämmittely käynnissä, ravissa ja halutessaan laukassa
❄ Herätellään hevosia avuille tulemalla pitkällä sivulla olevat 6 puomia ensin melko isossa ravissa ja toisella maneesin puoliskolla loivan kiemurauran alkuun, keskelle ja loppuun asetetut puomit. Kiinnitetään huomiota erityisesti tempoon ja hyviin teihin.
❄ Lyhennetään suoralla uralla olevien puomien välejä ja kootaan ravia lyhyemmäksi, loivalla kiemurauralla edelleen melko isossa ravissa. Molempiin suuntiin.
❄ Seuraavaksi tullaan suoralla uralla olevat puomit ensin lyhyessä laukassa ja hypätään verryttelyesteenä lyhyellä sivulla oleva ristikko.
❄ Sitten sama tehtävä toiseen suuntaan, ensin hypätään ristikko rauhallisessa laukassa ja sitten pidennetään laukkaa pitkällä sivulla oleville laukkapuomeille.
❄ Välikäynnit.
❄ Tullaan loivalle kiemurauralle laukassa, aloitetaan menemällä syvälle kulmaan (tötterö apuna) ja sitten ratsastetaan kaaren keskellä olevalle esteelle. Laukataan voltti siten, että hypätään sama este uudestaan ja jatketaan sitten loiva kiemuraura loppuun. Sama tehtävä toiseen suuntaan.
❄ Lopuksi ratsastetaan 80cm pieni rata, joka sisältää suhteutetun välin ja muutaman hankalan tien.

Maksu: Kirjoita mietteistäsi Ratsastuskoulumestaruuksiin liittyen. Jännittääkö? Oletko tyytyväinen ratsuusi. Entä valmennuksen jälkeen, muuttuiko suhtautumisesi? Entä miten tunti sujui ja ovatko perusasiat hallussa (tempon säätely ja teiden ratsastaminen).
Voit kirjoittaa joko tarinan, tai tehdä kuvan ja liittää mukaan lyhyet pohdinnat.

Mukaan voi myös jälki-ilmoittautua!

[Daw]

1. Estavalmennus

Yhtenä päivänä hoitaessani Lottaa Rena tuli luokseni ja aloimme jutella.
”Nii, eksä puhunu joskus siitä, että sun tekisi hirveesti mieli päästä ratsaille”, Rena sanoi virne kasvoillaan.
”Nii, onhan siitä taas ihan liian kauan kun oon viimeksi ollut hevosen selässä”, sanoin ja mieleeni tuli Halloween-maasto, jolloin olin viimeksi päässyt hevosen selkään. Sitten katsahdin Renan ilmettä ja kysyin vaativasti: ”Mitä sä oikein juonit?”
Rena naurahti ja sanoi: ”Mä ilmotin sut mukaan ratsastuskoulumestaruuksiin”.
”Teit mitä?!” huudahdin niin, että Lottakin säpsähti.
”Kuulit oikein, sä tuut pääseen ratsastaan”.
Järkytyksen laannuttua aloin innostua asiasta. Pääsisin ratsastamaan seuraavat viikot useamman kerran viikossa, tästähän mä olin uneksinut jo vaikka kuinka kauan.

Noustessani Kyyhkyn selkään ensimmäisen estevalmennuksen merkeissä jännitti. En ollut ollut hevosen selässä taaskaan yli kuukauteen ja siitä kun olin hypännyt viimeksi oli aivan liian kauan. Tunsin olevani aivan hukassa Kyyhkyn selässä ja tämän takia ensimmäiset puomitehtävät ja verryttelyhypyt eivät menneet kovin hyvin. Kyyhky oli kyllä aivan innoissaan rallitellessa ympäri maneesia. Itse olin lähinnä kauhuissani. Kuinka me ikinä voitaisiin hypätä kokonainen esterata kisoissa parin päivän päästä, useiden silmäparien tuijottaessa meitä?

Pikkuhiljaa aloin löytää oikeat nappulat Kyyhkyn ratsastukseen Aleksin kannustavien kommenttien avulla ja viimeiseksi hyppäämällämme radalla, Kyyhky malttoi jo odottaa minua ja teiden ratsastuskin sujui kohtuullisesti. Valmennuksen jälkeen olin aivan tohkeissani, vaikkei se ollutkaan mennyt aivan täydellisesti. Kyllä tästä vielä hyvä tulisi.

Valmentajan kommentti:
Kyyhky oli sinulle aivan uusia tuttavuus, ja sen huomioon ottaen valmennus sujui osaltanne melko hyvin. Aluksi oli toki vaikeuksia saada innostunut Kyyhky kuuntelemaan apuja ja menittekin aikamoista haipakkaa kiemurrellen mitä mielenkiintoisimpia teitä. Ohjeistin sinua istumaan lähemmäs satulaa ja istumaan aina kaarteissa kunnolla alas, jolloin pystyit vaikuttamaan Kyyhkyyn istunnallasi. Lopputunnista menonne alkoikin vaikuttaa erittäin lupaavalta.

[Aleksi]

Estevalmennus 80cm
valmentajana Riku
keskiviikko 14.12.2016

Halusin aluksi ratsukoiden verryttelevän molempiin suuntiin itsenäisesti käynnissä ja reippaassa ravissa. Samalla katsoin vähän miten ratsukot ratsastivat. Hetken verryttelyn jälkeen pyysin ratsukot käyntiin ja selitin heille laukkatehtävän. Laukka nostettiin pääty-ympyrällä ja kulmasta lähdettiin pituushalkaisijalle. Pituushalkaisijalle olin kasannut pienet puomikasat. Puomikasan päällä oli tarkoitus vaihtaa laukka ja tehdä vielä uudessa laukassa toiseen päätyyn ympyrä. Teimme tehtävää pari kertaa suuntaansa.

Kokosin pituushalkaisijalle kaksi estettä ja raahasin puomit pituushalkaisijan alkuun. Aluksi molemmat esteet olivat alle polven korkeudessa. Ensimmäiselle esteelle lähestyttiin ravissa ja esteen jälkeen käskin nostamaan laukan ja tulla toiseen esteen laukassa. Laukkalähestymisessä laskettiin puomin ja esteen välistä matkaa. Otimme myös pienimuotoista kisaa kuka sai eniten askelia ja kuka vähiten puomin ja esteen väliin. Otimme tehtävää molempiin suuntiin ja sen jälkeen välikäynnit.

Välikäyntien aikana nostin esteitä reilulla kymmenellä sentillä. Sen jälkeen tehtävää alettiin tulla heti laukkalähestymisellä. Pääty-ympyrä laukassa, pituushalkaisijalle puomin ylityksen kautta, este ja laukanvaihto. Uudessa suunnassa pääty-ympyrä ja taas puomin kautta pituushalkaisijalle ja esteen ylitys. Vaadin ratasukoilta aina tietyn määrän askeleita puomin ja esteen väliin. Myöhemmin kysyin ratsukolta, että millä askelmäärällä aikoo välin tulla. Nostin aina kierroksen jälkeen myös esteitä. Vaihdoimme myös vielä lopuksi ensimmäiselle esteelle tulevaa lähestymissuuntaa. Keksin lopuksi vielä hieman haastavan radan ja sen sai tulla myös hieman korkeampana mitä muuten tunnilla oltiin hypätty. Loppuverryttelyn ratsukot saivat mennä itsenäisesti.

Maksuksi kuva tai tarina!

[Aleksi]

3. Estevalmennus 80cm
valmistautumista torstain kisoihin
keskiviikko 21.12.2016

❄ Aloitetaan lämmittely tulemalla pituushalkaisijalle sijoitetut kavaletit, joissa puomien toiset päät on korotettuna, pitkille sivuille voi hevosesta riippuen ottaa pysähdyksiä, pohkeenväistöä tai temponlisäystä.
❄ Tullaan sama kavalettisarja, tällä kertaa laukassa, pitkille sivuille laukka-käynti-laukka siirtymiset
❄ Välikäynnit
❄ Tullaan laukassa kolmikaarista kiemurauraa siten, että aina pituushalkaisijaa ylitettäessä mennään kavalettien muodostamasta kujasta. Kujan keskellä vaihdetaan laukka joko ravin kautta tai askeleessa. Keskimmäisellä kaarella on pystyeste.
❄ Lisätään muillekin kahdelle kaarelle pystyesteet ja pitkälle sivulle okseri, tullaan pieni rata siten, että hypätään ensin pituushalkaisijalla oleva kavalettisarja, sitten okseri ja lopuksi kolmikaarisella olevat pystyesteet.
❄ Loppuverryttelyt ravissa ja käynnissä

Maksu: Välillä ratsastaessa ajatukset harhailevat jonnekin ihan muualle. Kerro mitä päässäsi liikkui ja vaikuttiko se suoritukseenne?

Mukaan voi myös jälki-ilmoittautua!

[Daw]

2. Estevalmennus

Ennen toisen estevalmennuksen alkua olin jännittynyt, sillä tällä kertaa valmentajana ei olisikaan tuttu ja turvallinen Aleksi vaan minulle täysin tuntematon Riku. Kyyhkykin selvästi aisti jännitykseni, sillä tamma steppaili allani kärsimättömän oloisesti jo alkukäynneissä. Pian valmennuksen alun jälkeen tajusin kuitenkin ettei Rikussa ollut mitään pelottavaa.
Ensimmäisessä laukkatehtävässä annoin aluksi laukanvaihtoavut hieman väärään aikaan eikä laukanvaihdot näin aluksi onnistuneet. Parin toiston jälkeen skarppasin ja vaihdotkin onnistuivat.
Toisen tehtävän leikkimielisessä kilpailussa saimme helposti esteiden väliin vain pari laukka-askelta, mutta laukka-askelten lisääminen esteiden väliin osoittautui haastavammaksi ja tässä Mirka vei Pallen kanssa voiton. Tunnin viimeisissä tehtävissä jouduin todellakin keskittymään, jotta sain esteiden väliin toivotun määrän askeleita. Joka kerta emme onnistuneet ja välillä tuli puolikkaitakin askeleita, mutta tehtävä sujui silti hyvin. Viimeinen rata oli haastava, se sisälsi useamman haastavan tien ja välejä, joissa joutui joko pidentämään tai lyhentämään laukkaa, jotta askeleet saisi sopimaan esteiden väliin hyvin.

[Daw]

3. Estevalmennus
Kyyhky kulki valmennuksessa hyvin vaikka itse olinkin aivan omissa maailmoissani. Ajatukseni pyörivät töiden ja muiden kiireiden ympärillä. Minulla oli ollut viime viikkoina aivan älyttömästi työvuoroja, mikä oli saanut minut aika väsyneeksi. Syksyn pimeys vaikutti minuunkin. Onneksi pian mentäisiin taas valoa kohti. Töissä meni hirveästi aikaa ja lisäksi olin riitaantunut yhden työkaverini kanssa, mikä vaivasi mieltäni.
Ennen joulua oli aina kiire, mutta nyt olin ollut aivan erityisen kiireinen. Tein pitkät päivät töitä, omistin sekä hevosen, että koiran, joista piti huolehtia ja joiden kanssa piti touhuta, ystäviä piti nähdä ja lisäksi olivat vielä nämä ratsastuskoulumestaruudetkin. Kaikki tekeminen piti minut erittäin kiireisenä ja olisi kyllä ihanaa kun elämä rauhoittuisi joulun jälkeen ja sitten saisi taas ottaa vähän rennommin.

[Mirka]

Estevalmennus #1

Oli Kepan ilme sitten näkemisen arvoinen, kun mä keskiviikkona kävelin suoraan sen ohi Pallen karsinalle. Poni jäi katselemaan silmät päästä pyörien mun hääräämistä toisen hevosen kanssa ja ynähti loukkaantuneena. Niin että kuinka sä kehtaatkin jotain toista hyysätä, mamma tuu nyt heti takas ja palvele mua.
Itse olin järjestelyyn varsin tyytyväinen; en ollut sitten pirulaisen oston paljoa muilla hevosilla ratsastellut. Olin innolla lähtenyt mukaan Ratsastuskoulumestaruuksiin, vaikka ajatus niistä välillä käänsi vatsanpohjassa ikävästi. En ollut kisannut (saatika ratsastanut erityisen tavoitteellisesti) vuosiin, ja nyt olisin matkalla kohti yhtä isoimpia ratsastuskisoja koko vuonna. Ja vielä mulle täysin tuntemattomalla hevosella, jota olin vain pari kertaa tunneilla ja karsinassa vilauksella nähnyt. Hevosten jako oli muutenkin mulla mennyt vähän ohi, en hirveästi Hallavan tuntihevosista loppujen lopuksi tiennyt vaan lähinnä hummailin omassa kuplassani Kepan kanssa. Ilmoitin ottavani sen mitä irti saa ja mulle oli arpaonni suonut Pallen, mikä muilta kyselemien tietojeni mukaan oli ihan kiva menopeli varsinkin kouluradalle, vähän laiskanpuoleinen mutta herkkä. Ainakin se oli suht samankokoinen kuin Kepa.

Ekaa valmennustuntia Pallen kanssa voisi kutsua mulle jonkinasteiseksi kulttuurishokiksi. Tunsin itseni lähinnä aloittelijaksi, enkä tiennyt miten sitä takapuolen alla kulkevaa hevosta ohjataankaan. Aleksikin mulle monta kertaa mainitsi kuinka omaan hevoseen jotenkin turtuu ja unohtaa miten erilaista muilla hevosilla ratsastaminen on. Eihän se Palle samanlainen ole kuin ympäriinsä pyörivä Kepa. Sen ponin temppuiluun mä kun olin niin tottunut, että kaikki varotoimet tulee kuin itsestään. Kerran Pallen repäistessä ohjia ja päätään alaspäin mä jo kovasti älähtäen varauduin hurjaan pukkisarjaan, mutta sepä vain ryhtyi rapsuttelemaan päätään etujalkaa vasten. Siinä sitten posket punehtuen pyysin sitä takaisin raviin ja lähdin suorittamaan seuraavaa puomitehtävää.

Lopputunnista naureskelin Dawin kanssa tulevasta, me molemmat kun oltiin oltu valmennuksessa vielä suhteellisen hukassa ratsujen suhteen. Mutta hei, päättäväisyydellä ja hyvällä tsempillä pääsee pitkälle! Olin Pallenkin kanssa saanut jo pari kivaa pätkää aikaiseksi, ei ehkä ihan HIHS:in huippuhevosten tasolla vielä oltu, mutta Aleksikin oli todennut ettei Palle mikään estehevonen olekaan. Ja olivathan ne esteetkin ihan sen hyppykapasiteetin rajamailla, kasikymppiä ja kasivitosta vielä uusintaa varten. Tyytyväisenä livautin Pallelle tunnin jälkeen ruokakippoon pari leivänpalaa.

[Mirka]

Estevalmennus #2

Meidän koulutreenit oli viimeksi mennyt Pallen kanssa niin hyvin, että päätin estevalmennuksenkin verryttelyt ottaa enemmän koulun kannalta. Pyörittelin Pallen kanssa erilaisia voltteja sun muita kiemuroita ja kokeilin pohkeenväistöä parilla sivulla. Ruuna tuntui olevan hyvällä päällä ja liikkui hiukan reippaammin kuin viimetunneilla, joten lähdin ratsastamaan estetehtäviäkin sen kanssa hyvin mielin.
Ensimmäisessä tehtävässä meillä oli hakemista, sillä jäin ensin ajattelemaan puomikasaa liikaa ja laukanvaihtoavut katosivat vähän toispuoleisiksi. Palle urheasti yritti keksiä mitä se tyyppi selässä oikeen haluaa tehdä, mutta laukkaa ei ensimmäisillä kerroilla saatu vaihtumaan sitten millään.
”Mieti tehtävää enemmän laukanvaihtona kun hyppynä, nyt keskityt liikaa puomeihin”, Riku huusi mulle kentän laidalta kolmannen pieleen menneen puomihypyn jälkeen. Kiltisti totellen yritin vain vaihtaa laukan tietyssä pisteessä, ja nyt tehtävä sujuikin jo paljon paremmin.

Askeleiden sovittaminen esteiden väliin on mulle jostain syystä ollut aina helppoa, joten lähdin kunnianhimoisesti yrittämään estetehtäviä kokoajan venytellen tai ottaen taakse Pallen askelia. Se meiltä sujuikin ihmeellisen hyvin, huolelliset alkuverryttelyt olivat selkeästi tehneet tehtävänsä, sillä Palle ei sotkeutunut jalkoihinsa läheskään niin monta kertaa kun aluksi odotin.

[Mirka]

Estevalmennus #3

Taluttaessani Pallea maneesiin seisahduin pihalle ja jäin katselemaan tarhoille päin. Kepa oli saanut taas jonkun egobuustin ja ryhtynyt haastamaan riitaa Darlin kanssa. Ne olikin tulleet jo monta viikkoa hyvin toimeen, mutta nyt taas ylimielinen karvamöhkö yritti alkaa isotella ja ryöstää Darlilta johtajan paikan. Hetken seisoin katsoen ponien hyppelyä, kunnes huokaisten käännyin takaisin Pallen puoleen ja talutin sen maneesille. Saisin taas uudestaan korjailla piestyltä Kepalta hampaanjälkiä pepun päältä seuraavan viikon.

Pari kertaa valmennuksen aikana ulkoa kuului ponien kiljahduksia ja jännäsin lähes jatkuvasti jonkun juoksevan maneesin kertoen Kepan teloneen joko itsensä tai tarhakaverinsa. Sillä kun ei tällaisina päivinä ollut sitten järjen hiventäkään, varmaan repisi vaikka toisen pään irti jos saisi hyvän otteen ja kokisi sen tarpeelliseksi. Mun ajatuksien harhaillessa muualla Palle sotkeutui puomeihin tavallista helpommin, se kun tarvitsi jo näillä korkeuksilla enemmän tukea jota mun unohtaessa ratsastaa ei ollut tarjolla. Kerran meinattiin mennä koko ratsukko aivan maata pitkin, kun Pallen askeleet asettuivat okserille varsin huonosti ja se joutui hätäratkaisuna ottamaan ihmeellisen loikan päätyen toinen takajalka okserin puomien väliin. Välittömänä reaktiona ei mun suusta päässyt kuin selittämätöntä ”NYT YLÖS ET VARMASTI KAADU” -ölinää, mutta loppujen lopuksi päästiin tilanteesta läpi vielä yhtenä pakettina. Ja olihan se Kepakin tunnin jälkeen tarhassa vielä kaikki raajat tallella, myrtynyt ilme vain naamalla ja suuri lohkaisu egosta menetettynä.