|
Post by Aleksi on Aug 30, 2016 19:11:10 GMT 2
Tervetuloa viikottaisille tasotunneille! Joka torstaina ilmestyvillä tunneillä käydään helpon A:n asioita niin koulupuolella kuin esteilläkin. Esteillä tämä tarkoittaa, että alamme hyppäämään lähemmäs metrin esteitä ja koulupuolella mukaan tulevat avo- ja sulkutaivutukset, takaosakäännös ja vastalaukka. Välillä käydään piipahtamassa maastossa ja jonkinlainen hurja ponileikkikilpailu pidetään rupeaman päätteeksi.
Mukaan ovat tulleita niin yksärinomistajat ja hoitajatkin. Ensisijaisesti tunneilla suoritetaan He:A -tasomerkkiä 7/5 Jos et josatin syystä halua tasomerkkiä, voit kerryttää osallistumismerkintöjäsi este- 2/5 ja koulumerkkiä 3/5 varten.
Laita ilmoittautumisesi mukaan muutama hevostoive (poneja vain maastoon tai leikkitunnille) Jos ET halua ilmoittautua kaikille seitsemälle tunnille, mainitse siitä erikseen.
Jokaisesta tunnista tulee pohjatarina, jonka perusteella siitä tulee tehdä maksu (kuva/tarina jne) Maksuaikaa on viikon verran, sitä saa lisää PYYTÄMÄLLÄ Jos sinulla on kaksi maksua myöhässä, tiputetaan sinut pois tunneilta.
Tunnit alkavat 8.9.
Mukana Nanna - Tinttu, Kyyhky tai Nikita 4/5 Katri - Nova 5/5 Salli - EI Kyyhky 6/5 Johanna - Loki 0/5 Topias - kaikki käy 2/5 Ruusu - Oreo, Celle (Bambo) 1/5 Valma - kaikki käy (3. ->) 4/5 Alana - Fae 4/5 Inka - Oreo, Cilla 2/5
|
|
Katriina
Aloitteleva tallilainen
Posts: 80
|
Post by Katriina on Aug 30, 2016 20:27:56 GMT 2
Katri voisi Novan kanssa tulla mukaan kehittämään vähän taitotasoja korkeammiksi
|
|
Salli
Aloitteleva tallilainen
Mincan hoitaja, Dunjan treenaaja
Posts: 133
|
Post by Salli on Aug 30, 2016 21:08:22 GMT 2
Salli mukaan ja ratsulla ei ole väliä, mutta jos Kyyhkyä voi vältää niin olis ihan kiva
|
|
|
Post by Johanna on Aug 31, 2016 18:53:01 GMT 2
Johanna voisi osallistua ja toiveena Loki, jotta siihen pääsisi tutustumaan kunnolla valvovan silmän alla.
|
|
Topias
Juuri saapunut
Posts: 31
|
Post by Topias on Aug 31, 2016 19:15:21 GMT 2
Topias mukaan ja kaikki hepat käy!
|
|
Ruusu
Juuri saapunut
Posts: 9
|
Post by Ruusu on Sept 1, 2016 16:17:55 GMT 2
Ruusu mukaan, maastoon & ponitunneille mieluiten Bambo, muille tunneille toiveena Oreo & Celle! :-)
|
|
|
Post by Valma on Sept 6, 2016 15:14:42 GMT 2
Valma mukaan, heppatoiveiksi mahdollisimman usein eri heppaa :-) Pystyiskö Valman ottamaan mukaan sitten kolmannesta tunnista eteenpäin?
|
|
|
Post by Aleksi on Sept 6, 2016 15:31:06 GMT 2
Juu onnistuu! (Mutta miksi?)
Siksi että mulla on nyt kahen viikon kunnon koulurupeama :-D En varmaan kerkiäis yhtäkään tuntia maksamaan.
|
|
Alana
Perus puurtaja
Posts: 273
|
Post by Alana on Sept 6, 2016 17:02:34 GMT 2
Alana ja Fae mukaan :3 (ignoorataan nyt se et alana ei periaattees sais ratsastaa vielä shhhh)
|
|
inka
Aloitteleva tallilainen
Posts: 51
|
Post by inka on Sept 7, 2016 5:44:50 GMT 2
Inka vois tulla tänne sit kans, toiveena Oreo (*Emma kääntyy kauneusunissaan*) koulutunneille ja Cilla esteille, kun jälkimmäinen on vasta HeB-tasolla koulupuolella
|
|
|
Post by Aleksi on Sept 8, 2016 20:17:42 GMT 2
Ensimmäinen hellpo:A tasotunti koulua
Nanna - Nikita OKKatri - Nova OKSalli - Tinttu OKJohanna - LokiTopias - Kyyhky OKRuusu - Celle OKAlana - Fae OKInka - Oreo OKKoko päivä oli ollut yhtä hullunmyllyä. Olin eilen illalla laittanut nettiin ilmoituksen, että Hallavaan etsittiin tasokasta ponia opetushevoseksi, ja sähköpostini oli ollut aamulla tulvillaan. Samoin puhelimeni oli piipittänyt niin vaatiasti, että olin joutunut sulkemaan sen kahvitauon ajaksi, jotta sain edes hetken rauhaa. Lopulta olin saanut kahlattua kaikki tarjoukset läpi ja kahdelta tallilta oli löytynyt potentiaaliset vaihtoehdot. Päätin kysyä Sallin mukaan koeratsastajaksi ja Valma innostui myös tulemaan mukaan, joten huominen vapaapäivä menisi siis ratsuvaihtoehtoja testatessa. Olin kyllä erittäin positiivisin mielin huomenna lähdössä matkaan, sillä molempien hevosten myyntivideot olivat olleet todella vakuuttavia. Toivottavasti edes jompi kumpi osoittautuisi kultakimpaleeksi myös tosielämässä. Hallavan vakiokävijät taluttivat ratsunsa kauniiseen riviin keskelle maneesia ja alkoivat yksi kerrallaan nousta hevosten selkään saatuaan satulavyöt kiristettyä ja jalustinhihnat säädettyä. Muutaman kierroksen rennon tallustelun jälkeen pyysin ratsastajia keräämään ohjat kevyelle tuntumalle, mutta jättämään ne vielä melko pitkiksi. Sitten oli aika kannustaa hevoset reippaampaan tahtiin. "Salli, voit käyttää pohkeita vuorotellen käynnin tahdissa saadaksesi Tinttuun vähän eloa. Jos se ei tehoa, kosketa raipalla kevyesti. Hyvä, nyt on parempi." “Nanna yrittää saada Nikitan kävelemään vähän pidemmillä askelilla, nyt on kyllä hyvä energia, mutta voisit ajatella vähän enemmän keskikäyntiä.” "Muistakaa kaikki ratsastaa kunnolla kulmiin! Ja käännös taivutuksineen tapahtuu pääosin istunnalla, ohjalla vain asetetaan hevonen oikeaan suuntaan." Seuraavaksi kehotin ratsukoita siirtymään kevyeeseen raviin ja tekemään kumpaankin päätyyn suuret ympyrät. Ensin keskityimme siihen, että jokainen eteni hyvässä tahdissa eteenpäin myös kaarevalla uralla, ja sitten vasta sai alkaa taivuttaa hevosta. "Hyvä Topias, Kyyhky liikkuu hyvin vetreän näköisesti eteenpäin, sitten voit alkaa ottaa mukaan taivutusta. Pääty-ympyröillä sisäänpäin ja pitkillä sivuilla ulospäin." "Katri, käytä ennemminkin johtavaa ohjaa taivuttaessasi, älä missään nimessä vie kättä väärälle puolelle harjaa. Ajattele vieväsi sitä omaa polveasi kohti, tasaisesti. Ulko-ohja voi vielä tässä vaiheessa roikkua löysänä. Hyvä, kun Nova seuraa ohjaa ja taivuttaa päätään, voit myödätä. Huomaatko kuinka se jää taipuneeksi, nyt kun ymmärsi mitä pyydät siltä? Hyvä." Kun hevoset liikkuivat hyvässä tahdissa eteenpäin myös ravissa ja taipuivat kuuliaisina, kehotin ratsastajia jättämään seuraavassa taivutuksessa myös ulko-ohjan tuntumalle, ja pikkuhiljaa jokainen hevonen puksutti eteenpäin kauniisti peräänannossa. Vaihdoimme suuntaa ja jatkoimme siten, että pääty-ympyröiden sijaan teimmekin voltit ja taivutimme vain kaaren vaatiman verran. Pitkälle sivulle käännyttiin hieman ennen kulmaa, jolloin kaviopolku ei ollut ohjaamassa ratsukoiden menoa, vaan ratsastajien oli itse keskityttävä siihen, että hevonen liikkui suorana ja suoraan. “Johanna voi vaatia Lokia taipumaan vielä paremmin ja astumaan kunnolla sisäjalalla vatsan alle, parempi!” “Ja Alana istuu keskellä satulaa, kumpikin kylki yhtä pitkänä. Tarkoituksena on mennä aivan suoraa linjaa siellä pitkällä sivulla. Nyt Faen takaosa on vähän sisään päin.” Lyhyiden välikäyntien jälkeen oli aika ryhtyä seuraavan tehtävän kimppuun. Pyysin ratsukoita ottamaan toisiinsa sopivat välimatkat ja sitten Ruusu sai aloittaa tehtävän ensimmäisenä. Tarkoituksena oli ratsastaa reippaassa käynnissä pitkän sivun alkuun 10 metrin voltti, jolla hevosta tuli taivuttaa hyvin. Voltin jälkeen taivutus piti säilyttää samana, mutta katse piti siirtää pitkän sivun päätyyn, väistättää sisäpohkeella hevosta kulkemaan uraa pitkin ja ulkopohkeella huolehtia siitä, ettei takaosa lähde kääntymään ulos. Eli ratsastaa hevosta avotaivutuksessa. "Hyvä Ruusu, alku lähti etenemään mainiosti, mutta nyt taivutat hieman liikaa. Voit säädellä taivutuksen määrää ulko-ohjalla. Muista että avotaivutuksessa hevosen jalkojen tulee kulkea kolmella uralla. Nyt on parempi." "Nyt kun olet tullut pitkän sivun puoleen väliin asti, muutamme avotaivutuksen sulkutaivutukseksi. Eli siirrä katse L:kirjaimeen, siirrä painoavut ulkoistuinluulle ja ja lähde nyt ulkopohkeella ratsastamaan hevosta sen otsan osoittamaan suuntaan eli diagonaalissa kohti L-kirjainta. Nyt hevosen tuli liikkua banaaninmuotoisessa asennossa yhä taipuneena sekä kaulastaan että rungostaan." "Inka voisi ottaa Oreon kanssa muutaman puolipidätteen kummallakin ohjalla, jotta se keskittyy pyydettyyn avotaivutukseen. Pidä paino sisäistuinluulla ja sisäpohkeen pitäisi pysyä vakaana tolppana, jonka ympärille hevonen taipuu. Hyvä. Sitten sulkutaivutukseen siirryttäessä pidät taivutuksen ja tuntuman tismalleen samanlaisena, mutta siirrät painosi sisäistuinluulta ulkoistuinluulle, käännä rintamasuunta ja rytmitä liikettä ulkopohkeella, jota voit pitää hitusen taaempana kuin normaalisti. Tärkeintä on kuitenkin painoapu. Ajattele istuvasi Oreon ulkotakajalan päällä. Hienoa!" Suurimmalla osalla oli aluksi vaikeuksia saada tehtävästä kiinni, mutta muutaman kierroksen ja kärsivällisen neuvomisen jälkeen jokainen suoriutui tehtävästä kunnialla. Lopputunnista jokainen sai vielä kokeilla tehtävää ravissa, jolloin sulkutaivutuksen jälkeen L:kirjaimesta nostettiin vielä laukka, ja laukattiin pitkä sivu loppuun. Viimeiseksi ratsukot saivat vielä tehdä loppuverryttelyt kevyessä ravissa antaen hevosten venyttää kaulojaan rankan tehtävän päätteeksi.
|
|
Alana
Perus puurtaja
Posts: 273
|
Post by Alana on Sept 9, 2016 20:43:50 GMT 2
Tällaista tänään. //ja heihei älkää tuomitko meikä on väsynyt ja hyvin todennäköisesti ottanut yhden särkylääkkeen liikaa :'D
|
|
Topias
Juuri saapunut
Posts: 31
|
Post by Topias on Sept 13, 2016 16:12:27 GMT 2
|
|
Salli
Aloitteleva tallilainen
Mincan hoitaja, Dunjan treenaaja
Posts: 133
|
Post by Salli on Sept 15, 2016 15:14:41 GMT 2
|
|
Ruusu
Juuri saapunut
Posts: 9
|
Post by Ruusu on Sept 15, 2016 18:49:01 GMT 2
Yhteenveto tunnista
Alkuverkoissa Celle tuntui... noh...yhtään vähättelemättä, Cellemäiseltä. Ruunalla oli kova hoppu säikkyessään vihreitä miehiä, joita kurkisteli sieltä täältä. Sain tehdä töitä tosissani, ennen kuin Celle jaksoi kiinnittää huomionsa säikkymisen sijasta minuun. Kun yhteinen aaltopituus alkoi pikkusta hiljaa löytyä, ruuna kyllä oli kuolaimella ja aboutirallaa hallittavissa, mutta kyttäili yhä yhtä ja tiettyä kulmaa, jossa lojui sateenkaaren värinen lankku. Ennen kunnon tehtäviim siirtymistä kävinkin tutustuttamassa Celleä hurjan erikoiseen lankkuun.
Kun aloimme tekemään pääty-ympyröitä, Celle oli jo paljon parempi, mitä alkukäynneissä. Sorruin muutamaan kertaan jopa ylitaivuttamaan ruunaa, mutta Aleksin ohjeistus laittoi minut yliratsastamisen sijaan nimenomaan ratsastamaan. Saimme edetä vielä melko rentoon tahtiin, mutta Celle piti minut terhakasti hereillä. Pienikin virheliike, niin hopsan, Celle ryntää laukkaan nanosekunnissa. Mikähän ihmeen pellepäivä silläkin oli...? Onneksi ruuna oli semtään palkitseva, ja kulki kauniisti, kunhan vain osasin vaatia sitä tarpeeksi napakasti.
Avotaivutuksissa liikaratsastus tuli taas kerran esiin. Taivutin Celle liikaa avotaivutuksissakin, mutta Aleksi sanoi selkeästi, että avossa asetus on suuremmalla sijalla, mitä taivutus. Homma lähti vähitellen rullaamaan aina vain paremmin. Loppujen lopuksi Celle lopetti hätkyilyn lähestulkoot kokonaan, jolloin ratsastus ja istunnan hakeminen helpottui, kun ei tarvinnut koko ajan vahtia, ettei tykinkuula Celle FEI laukeaisi.
Laukoissa Celle nautti siitä, että se pääsi menemään reippaasti. Sain tilkan kehuja siitä, että sain pidettyä virkeän ruunaseni kontrollissa, vaikka melko kovaa me mentiinkin. Loppuraveissa Celle venytti selkäänsä ja pärski pää alhaalla, eikä alkutunnin hätähousuilusta ollut enään tietoakaan!
|
|
Nanna
Aloitteleva tallilainen
Posts: 120
|
Post by Nanna on Sept 15, 2016 20:40:22 GMT 2
Nikitalla oli aika paljon virtaa taluttaessani sen maneesiin. Tamma puhisi pää korkealla eikä meinannut seistä kaarossa paikallaan. Lopulta jouduin pyytämään Aleksin apuun pitelemään tammasta kiinni ja roikkumaan jalustimessa kun kampesin itseni kimon selkään. Onneksi olin säätänyt jalustimet oikean mittaisiksi jo etukäteen, sillä selästä käsin se olisi ollut mahdotonta. Nikita nimittäin lähti saman tien sipsuttamaan kohti kaviouraa kun Aleksi vain päästi sen ohjista irti.
Annoin Nikitan kävellä hyvin vapaasti alkukäynnit, sillä se ei missään nimessä kaivannut samanlaista herättelyä mitä Tinttu. Parin kierroksen jälkeen parkkeerasin Nikktan vähä keskemmälle ja kiristin satulavyötä reiällä. Sitten taas menoksi.
Aleksi pyysi meitä ottamaan hieman ohjia käteen ja lähtemään ratsastamaan käyntiö tahdikkaammaksi. Meillä ei energian kanssa ollut ongelmia, mutta Aleksi huomautti Nikitan lyhyistä askelista. Otin siis ohjaa vähän paremmin käteen ja lähdin ratsastamaan pohkeesta eteen kohti tuntumaa. Välillä Nikita tuntui jännittyvän vain entistä enemmän, mutta pidin mahdollisimman vakaan ja kevyen käden, menettämättä kuitenkaan sitä tuntumaa, jolloin pikkuhiljaa Nikita alkoi astua pidemmällä askeleella juurikin sitä tuntumaa kohti.
Yritin pitää saman rentouden siirtäessäni Nikitan seuraavaksi raviin ja lähdin keventämään ohjaten Nikitan pääty-ympyrälle. Keskityin pitämään käteni vakaina ja jalkani rentoina, ja muistuttamaan pohkeella ainoastaan silloin kun ravi alkoi hyytyä. Sainkin pian Aleksilta luvan lähteä taivuttamaan, jolloin heti huomasin säätäväni ihan liikaa käsilläni ja jaloillani, jolloin Nikitan liike muuttui taas töksähtelevän lyhyeksi ja jännittyneeksi. Unohdin taivutuksen taas hetkeksi ja lähdin hakemaan uudestaan raviin rentoutta ja rytmiä. Sitten yksi asia kerrallaan lähdin ottamaan taivutuksia ja tällä kertaa Nikita pysyi rentona ja ravi letkeänä.
Pelkäsin joutuvani aloittamaan työskentelyn taas ns alusta vaihtaessamme suuntaa, sillä tiesin olevani todella toispuoleinen, mutta onnistuinkin pitämään saman tuntuman myös toiseen suuntaan ja voltit pyörähtivät oikein kivasti. Nikita oli tosi hyvin pohkeen ja käden välissä ja onnistuimme ratsastamaan oikein mallikkaasti suoraan, vaikka maneesin seinä ei ollutkaan ihan siinä vieressä tukena. Siirtyessämme välikäynteihin olin yhtä hymyä ja kehuin Nikitaa vuolaasti.
Seuraavaan tehtävään lähdettäessä Nikita oli todella hyvin avuilla ja liikkui kivasti eteenpäin, joten edellytykset tehtävän onnistumiselle olivat mitä mainioimmat, mutta niin siinä kuitenkin kävi, että aloin jossain vaiheessa sählätä liikaa ja menomme oli jokseenkin epämärääistä sähellystä.
No, kyllä se siitä sitten parani ja lopputunnista sekä avo- että sulkutaivutus onnistui ilman ylimääräisiä kiemuroita.
|
|
|
Post by Aleksi on Sept 15, 2016 20:55:55 GMT 2
Toinen helppo:A tunti esteitä Nanna - Fonzie OK!Katri - Nova OKSalli - Melli OKJohanna - LokiTopias - Nikita OKRuusu - OreoAlana - Fae OKInka - Cilla OKSillä aikaa kun ratsukot kävelivät alkukäyntejä, raahasin kentälle kuusi puomia, kolme kumpaankin päähän. Kerroin ratsukoille, että tänään tekisimme melko haastavaa tehtävää, joka vaatisi paljon keskittymistä. Erityisen tarkkana pitäisi olla teiden, temmon ja laukan vaihtamisen kanssa. Hevosten tulisi siis olla hyvin avuilla ja taipua kumpaankin suuntaan. Näihin asioihin olisi kiinnittää huomiota jo alkulämmittelyissä. Pyysin ratsukoita siirtymään kevyeeseen raviin ja aloittamaan ratsastamalla kumpaankin päätyyn suuret pääty-ympyrät, joilla ylitaivutetaan hevosta sisäänpäin. Pitkillä sivuilla saa joko ratsastaa hevosta reippaasti eteenpäin tai ottaa avotaivutusta, hevosesta riippuen. "Topias ainakin voisi Nikitan kanssa ottaa avoa siihen pitkälle sivulle, kun tamma ei näytä oikein keskittyvän taivutukseen vaan lähinnä juoksemiseen." "Hyvä Katri, nyt Novakin näyttää hieman reipastuvan. Säilytä tahti myös pääty-ympyrällä!" "Inka, vie sisäkättäsi taivutuksessa rauhallisesti sivulle kohti omaa polvea ja myötää kun Cilla saa juonen päästä kiinni, hyvä, nyt on parempi!" Ravasimme myös toiseen suuntaan ja sitten olikin jo ensimmäisen laukkatehtävän aika. Tarkoituksena oli ratsastaa ravissa pituushalkaisijalle ja ensimmäiseltä ristikolta nostaa laukka. Laukata mahdollisimman suoraa kohti seuraavaa estettä, päättää kumpaan suuntaan päädystä kääntyy ja vaihtaa tarvittaessa laukan viimeisellä esteellä ennen päätyä. Joka toisella kierroksella päädystä käännytään vasemmalle ja joka toisella oikealle, mutta kannattaa ottaa etäisyydet huomioon. Pitkän sivun alusta takaisin raviin. "Salli voi aloittaa! Hyvä lähestyminen esteelle, laukka nousi tarmokkaasti, mutta tie ei pysynyt aivan suorana seuraavalle esteelle, muista pitää pohkeet lähellä." "Onpas Oreo nyt innoissaan, mutta hyvin pidit sen aisoissa, muista vain kääntää katse tarpeeksi ajoissa oikeaan suuntaan niin laukkakin vaihtuu helpommin!" Kun tehtävä näytti sujuvan kaikilta suht koht mallikaasti, sai jokainen ratsukko vuorollaan ratsastaa pari kierrosta kasikkoa laukassa. Kummallakin lävistäjällä oli kaksi puomia ja ratsastajien tuli olla tarkkana, jotta laukka vaihtuisi ennen seuraavaa päätyä. "Nanna vähän rauhoittelee Fonzieta, menette nyt ihan liian kovaa. Istu kaarteissa ihan selkeäti alas ja pidä hypyissä melko pysty asento, älä sukella noin lähelle Fonzien kaulaa. Nyt on parempi!" Lävistäjätehtävän jälkeen lisäsin keskelle kenttää yhden puomin, mikä vaikeutti tehtävää roimasti. Tarkoituksena oli ratsastaa loivan kiemurauran mallinen tie, jossa täytyy vaihtaa laukka ensimmäisellä, sekä viimeisellä esteellä. "Alana voi aloittaa Faen kanssa. -- Oikein mallikkaasti ratsasettu, laukat vaihtuivat, tempo oli sopiva ja tiekin oli ihan hyvä. Katsotaan miten seuraavalla kierroksella menee, kun korotan esteet." "Johannalla oli nyt laukanvaihdot hieman hukassa. Muista katse, johtava ohja, paino uuden laukan suuntaan." Lopuksi annoin ratsastajille vapaat kädet. Tarkoituksena oli hypätä kaikki kentällä olevat esteet, mutta järjestys vapaa. Kaikki muut esteet saa hypätä vain kerran, paitsi keskellä olevan esteen, jota joituu pakostakin hyppäämään useampaan otteeseen. Tehtävä oli haastava, mutta selkeästi monelle mieleinen, sillä tunnin pääteeksi useammankin naama oli leveässä virneessä.
|
|
Alana
Perus puurtaja
Posts: 273
|
Post by Alana on Sept 15, 2016 21:38:26 GMT 2
Tunnin jälkeen vissiin väsytti.
|
|
Topias
Juuri saapunut
Posts: 31
|
Post by Topias on Sept 21, 2016 11:01:54 GMT 2
Mää nyt maksan tällä vanhalla kuvalla tän, kun en sitä sillon aiemmin muistanu laittaa
|
|
|
Post by Aleksi on Sept 21, 2016 20:17:36 GMT 2
Inka, Johanna ja Katri: jos ette saa tehtyä ensimäisen (mielellään myös toisen) ratsastustunnin maksuja torstai klo 19 mennessä, ette päse seuraavalle tunnille
|
|
inka
Aloitteleva tallilainen
Posts: 51
|
Post by inka on Sept 22, 2016 15:16:13 GMT 2
Ensimmäinen tunti // lainaheppa Pahoittelen jo etukäteen seuraavaa lausettani. Olen pitänyt tuntihevosia pitkän aikaa jo vähän väsähtäneinä. Toki Hallavan hevoset on todella kivoja, mutta ei ne ihan Cillan tasoisia hevosia ole luonteeltaan (tai hyppykapasiteetiltaan). Myönnettäköön siis, että mä yllätyinkin oikein positiivisesti, kun nousin Oreon selkään ja se olikin ihanan reipas tamma! Se olikin aito hallavalainen, syntynyt ja kasvanut täällä Aleksin hellässä huomassa. Eihän se yhtä herkkä ollut kuin Cilla, mutta toisaalta se oli vain ihan rentouttava asia, ettei tarvinnut varoa otteitaan jatkuvasti vaan sai välillä pyytää hyvällä omatunnolla vähän enemmänkin.
Jase seurasi tuntia aidalta katse tiukasti Alanassa ja Faessa. Mies oli tehnyt tallissa ennen tunnin alkua hyvin selväksi, että hänen mielestään Hallavan ainoat OIKEAT hevoset olivat Cilla ja Fae.
Oreo oli näppärä kaveri. Se suoritti tehtävät tasaisen varmasti, vaikka välillä jouduinkin tekemään töitä jotta tamman keskittyminen pysyi tekemisessä eikä Alanan sekä Faen rodeonäytöksissä. Tamma taipui hienosti ja pysyi reippaasti menossa mukana - mä tykkäänkin hevosista, joissa on vauhtia. En ole pitkään aikaan ratsastellutkaan rauhallisilla hevosilla, koska Rana ja Cilla ovat vähän vastakkaisesta ääripäästä. Tehtävistä selvittiin ihan kunnialla, mutta selkeästi se että en tuntenut hevosta erityisen hyvin kostautui meille. Aleksi joutui aina aluksi neuvomaan meitä melko paljon, mutta tunnin loppua kohden oli meidän yhteistyö hioutunut jo paljon. Odotan innolla seuraavaa kertaa Oreon selässä!
Toinen tunti // edustustilanteessa "Puolipidäte! Toinen! Eihän se nyt noin voi kaahata!" "Herr-" "Tee voltti, Cilla rauhoittuu kyllä kohta!" "Herra Ast-" "Herranjumala se näyttää kyllä hienolta! Kato nyt noita muita hevosia!" "HERRA ASTOR!!" "Niin?" "Poistuppa tuonne tallin puolelle."
Kun Jase oli poistettu kentän laidalta, tunti sujui ihan rauhallisesti. Joo, Cilla kuumui kyllä todella paljon, mutta muuten tamma oli ihan oma itsensä. Prinsessa ei vaan halunnut, että hänen näyttämöllään oli muita hevosia. Alussa tammaa ei meinannut millään saada taipumaan ja menemään kunnolla puomeja, mutta vika oli kyllä mussa ja tunnin aikana pääsin perille siitä mitä tapahtui. Tehtävät olivat mielestäni melko haastavia, joten pääsin kyllä hommiin kun en ole pitkään aikaan tunneilla käynyt. Hyvää harjoitusta siihen, mitä on edessä kun Jasen valmentajat alkavat hengittää minunkin niskaani. Luojan kiitos esteet ei sentään nousseet ihan 150-senttisiksi.
|
|
Salli
Aloitteleva tallilainen
Mincan hoitaja, Dunjan treenaaja
Posts: 133
|
Post by Salli on Sept 22, 2016 15:24:37 GMT 2
toinen tunti
Hörpiskelin kaakaota ja selailin lehteä tuvan pöydän ääressä. Koulu oli loppunut aikaisin opettajien koulutuksien takia, mutta en ollut siitä yhtään pahoillani. Aleksi väsäsi vielä viimeisiä listoja toimistossa. Hän sanoi meidän tänään hyppäävän, kun kävelimme samaa matkaa tupaan. Hän meni tekemään listoja ja minä odottelin lehden kanssa tuvan puolella. Nousin seisomaan ja kulautin viimeisetkin pisarat mukista ja laitoin sen altaanpohjalle huuhdeltuna. Katsoin ikkunasta ja näin Nannan astelevan tupaa kohti reppu selässä. Nanna avasi oven ja kurkkasin vielä varmuudeksi ovelle. ”Moi”, tervehdin ja sain nopeasti tervehdykselleni vastauksen. Nanna potkaisi kengät jalasta ja käveli peremmälle tupaan. Aleksi tuli listan kanssa ulos toimistosta ja kiinnitti sen listaan. Syöksyin nopeasti katsomaan kellä menisin. Melli! Nanna seurasi hitaammalla temmolla ja näytti aavistuksen yllättyneeltä. Katsoin vielä Nannan hevosen ja häneen nimen perässä luki Fonzie. ”Fonzie on ihan huippu kiva hyppää”, kerroin Nannalle. ”Molemmat päästää uusilla poneilla”, Nanna sanoi tyytyväisesti ja hymyili pienesti. Nanna lähti kaapilleen. Katselin listaa ja jännitys kupruili mahan pohjassa. Fonziella oli hypännyt, mutta Mellillä olin mennyt vain koulua. Melli loisti koulussa, niin kai esteetkin sujuisivat kunnialla kotiin. Käännyin haltioissani ja kävin hakemassa kaapista kaiken tarvittavan esille. Nanna laittoi kaapin oven kiinni ja huokaisi pienesti. ”Onks susta kiva mennä Fonziella?” kysyin varovaisesti. Aleksi hääräsi vielä jotain toimistossa ovi auki. ”Öm juu ihan kiva. Saa ainakin testata uutta ponia”, Nanna vastasi ja pyyhki kypäräänsä. ”Fonzie on oikein oiva peli”, Aleksin sanoi ja sulki toimiston oven. Hän työnsi kätensä tuulitakkinsa taskuihin ja nojasi oveen. ”Jep niin on! Tosi kiva”, hehkutin lisää ja Aleksi naurahti takanani. Kaivoin kassiin kengät ja varret, sekä kypärän ja hanskat. ”Fonzie ei ole niin taitava koulussa, mutta sitä voidaan käyttää kyllä helposti teidän tunnilla esteillä. Melliä sitten taas paremmin koulussa”, Aleksi selvitti meille. ”Paljonko Fonzie hyppää?” Nanna kysyi ja istahti sohvalle. Suljin kaapin oven ja käännyin paremmin Aleksin ja Nannan puoleen. ”Entisten omistajien kanssa kuulemma hypätty metrikymppiä”, Aleksi vakuutti ja teki lähtöä. ”Älkää myöhästykö tunnilta”. Hän vielä virkkoi ja lähti tuvasta. Ai, että Melli. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja Melli on yhtä mukava kuin viimeksikin.
|
|
Katriina
Aloitteleva tallilainen
Posts: 80
|
Post by Katriina on Sept 22, 2016 18:36:13 GMT 2
Ensimmäinen tunti
Nova oli tavalliseen tapaansa reippaalla, mutta leppoisalla tuulella, kun nousin sen mustaan satulaan. Novaa ei erityisemmin tarvinnut kannustaa reippaampaan vauhtiin, kun sen aika tuli. Teimme mm. pääty-ympyröitä, joissa Aleksi joutui hieman neuvomaan minua. Pian sen jälkeen ympyrät sujuivat paremmin ja siirryimme tekemään pääty-ympyröiden sijaan voltteja. Taivutusharjoitukset sujuivat kohtalaisen hyvin, eikä Nova kulkenut liian kaasu pohjassa.
Seuraavassa tehtävässä meni jonkin aikaa, ennen kuin se onnistui. Minulla oli vaikeuksia saada Nova pysymään kahdesta kohtaa taipuneena. Ravissa tehtävä muuttui entistäkin hankalammaksi, koska Nova ei ravannut kovinkaan maltillisesti, vaan kaahotti menemään. Laukkapätkässä Nova pääsi kuluttumaan ylimääräsitä energiaansa, jonka jälkeen oli loppuverryttelyjen vuoro.
|
|
|
Post by Aleksi on Sept 22, 2016 21:41:57 GMT 2
Kolmas helppo:A tasotunti maasto Järjestys:Aleksi - Loki OK!Alana - Fae OK!Inka - OreoValma - Nikita OK!Nanna - Kyyhky OK!Katri - Nova OK!Topias - CelleRena - Melli OK!Salli - Fonzie OK!Ruusu - BamboMaastoreitti:alkukäynnit kapeaa mutkittelevaa metsäpolkua pitkin kärrypolulla reipasta ravia laukkasuora hiekkatietä pitkin mäkeä ylös kallioiselle kukkulalle kukkulalla käynnissä pieni kierros ja toista reunaa alas pronssijoen yli siltaa pitkin kärrypolulla nostetaan laukka, suoralla pätkällä kolme noin 60cm puunoksaa esteenä mutkan jälkeen vähän korkeampi risueste hypätään pienen ojan yli pellolle laukataan pellon laitaa pitkin ja hypätään ensin tukkieste (n60cm) ja sitten lankkueste, jossa voi valita hyppääkö kohdatsa 75cm vai 90cm jatketaan ravissa metsän läpi polkua pitkin, hyppy alas pronssijokeen, kahlaus ylitse ja hyppy ylös joen rantaan matka jatkuu ravissa hiekkatietä pitkin ja lopuksi käynnissä kotiin
|
|
|
Post by rena on Sept 23, 2016 20:43:05 GMT 2
Maasto tunti Rena&Melli Sain ratsukseni tälle päivälle uuden ponin, Mellin. Melli oli minun mielestäni todella kaunis, ja kuulemma ihan mukava ratsastettava. Toivoin niin, jännitin maasto retkeä todella paljon. Olin todella väsynyt pitkän päivän jälkeen ja toivoin vain jotain muuta ajateltavaa. Olin saanut varustettua tamman hyvin ja kaikki oli sujunut ongelmitta tähän asti, nousimme hevosten selkään ja lähdimme kulkemaan kapeaa mutkittelevaa polkua pitkin. Hengitin raikasta syysilmaa rauhassa ja pidin katseeni tarkkana, melli tuntui menevän hieman etupainoisesti. Joten yritin saada sitä korjautettua ennen ravi pätkiä. Saavuimme kärrytielle, katselin ympärilleni ja huomasin ojan penkassa kaksi jänistä. Ne hyppelivät pakoon kummajais laumaa nopein liikkein. Olin saanut turhat ajatukset pyyhittyä mielestäni, nyt vain keskityin ravaamaan. Olimme nostaneet ravin, keventämisen rytmin hakemisessa kesti hetki. Kun olin tottunut aivan pienten ponien tipsuttelu raviin. Ennen laukkaamista tunsin kuinka puhelimeni värisi taskussani, arvelin että joku yrittäisi tavoitella minua. Näh, odottakoon hetken, nyt minun vuoro relata hetki. Nostimme laukan ylämäen alussa, andrenaliini alkoi virrata suonissani. Ja kokoajan aloin innostua enemmän tästä ratsastus retkestä. Mellikin tuntui menevän aivan mainiosti, hymyilin koko matkan mäen päälle. Ja sitten näin kauniin näkymän edessämme. Mäen päältä paljastui aivan ihana näkymä alas päin. -Kelpaa tätä katsella, Salli sanoi Fonzien selästä. -Kylläh, vastaan. Kaivoin puhelimeni taskusta, ja otin kuvan maisemasta. Jatkoimme matkaa alaspäin, oli ihanaa keinahdella Mellin selässä. Samalla kun olin taka kenossa, lettini heiluivat ympäriinsä. Alhaalla ylitimme pronssijoen siltaa pitkin, hevosten kaviot kopsuivat mukavasti siltaan. Tulimme takaisin kärrypolulle, Aleksi huusi edestä että nyt laukattaisiin. Otin ohjista paremman otteen ja nostin laukan, ihan puhdasta laukan nostoa ei tullut. Mutta loppu tulos oli sama, eli laukka. Edelläni poika nimeltä Topias ratsasti Cellellä, heillä näytti menevän ihan hyvin. Edessä häämötti ensimmäinen este, en ollut koskaan hypännyt millään settistä suuremmalla esteitä. Joten iha jännitti aika paljon hyppääminen, kolme noin puolen metrin korkuista estettä, kyllä minä siitä selviäisin… Ajattelin hieman ennen estettä. Ohjasin Mellin esteelle hyvin, ja hyppy onnistu ihan siedettävästi, niin loput kaksikin. Mutta viimeisen hypyn aikana toinen jalustin putosi jalastani, kaappasin jalustimen jalkaani nopeasti ja jatkoin matkaa Mellin kanssa. Mutkan jälkeen hieman suurempi risueste odotti meitä, kannustin Melliä ja hyppäsimme esteen yli. Pakko sanoa mutta tuo meni oikein mainiosti taitoihimme verrattuna. Sen jälkeen menimme kauniisti ojan yli, into hakkasi suonissani. Olin pitkästä aikaa näin innoissani jostain. Esteitä tuli ja meni, ja sitten joen ylitys. Kahlattiin ylitse, ja tottakai saappaaseen pujahti pari pistaraa vettä. Loppu matka ravailtiin ja käveltiin rennosti, kyllä toi retki kävi iha treenistä Mellille ja minulle. Tallin pihassa halasin vielä Melliä kaulasta, oli kyllä ihan mahtavaa!
|
|
|
Post by Valma on Sept 29, 2016 11:43:43 GMT 2
Kolmas tunti, maasto
Hyppäsin mukaan tasotunneille vähän myöhässä, juuri parahiksi maastotunnille. Tuvan ilmoitustaululta näin, että saisin ratsukseni Nikitan, mikä tuntui hiukan hermostuttavalta, sillä minun kokemukseni mukaan Nikita oli aika herkkä ja säikky. Meitä oli kaikkiaan ryhmässä yhdeksän henkeä, ja Aleksi lähtisi vetämään maastoa Lokilla. - Huhhuh, mua nyt vähän arveluttaa tämä, sanoin tuskastuneena Katrille, kun törmäsimme satulahuoneen ovella. Katri naurahti. - Ihanaa kun saa mennä omalla, tutulla hevosella, hän sanoi. Tismalleen kellonlyömällä olimme pihalla valmiina. Oli kaunis, aurinkoinen päivä, ja kirpeä tuuli puhalteli keltaisia lehtiä edestakaisin. Nikita nosti heti päätä, kun astuimme ulos ovesta. Pelonsekaisen jännityksen vallassa kiipesin satulaan.
Kun kaikki olivat valmiina, lähdimme jonossa kävelemään metsäpolkua pitkin. Takaa kuului, miten Katri ja Nanna ihastelivat syksyn värejä, mutta minulla ei juuri riittänyt keskittymistä sellaiseen. Nikita tepasteli lyhyin askelin pää pilvissä ja tuntui siltä, että se olisi valmis pyrähtämään laukkaan milloin tahansa. Tuntui helpottavalta päästä kärrypolulla ravaamaan ylimääräisiä höyryjä pois. Kun saavuimme laukkasuoran juurelle, Aleksi pysäytti jonon ja muistutti, mitä oli muistettava kun laukattiin maastossa. Nikita pyöri paikallaan, ja yritin saada sen pienelle voltille jonon keskelle. Mahassa nipisteli. Aleksi huikkasi, että lähtisimme nyt ravaamaan, ja laukan saisi nostaa, kun hän antaisi luvan. Nikita ravasi innostuneen oloisesti ja siirtyi laukkaan, kun edellä oleva Oreo nosti laukan. Ylämäessä ei helpotuksekseni paljon pukiteltu, ja Nikita asettui nätisti paikalleen jonossa. Nautin laukan rytmistä ja kuuntelin neljänkymmenen kavion töminää maahan. Jos olisin ollut Dunjan tai Darcyn satulassa, olisin varmaan laittanut silmät kiinni. Nikitalla olisi riittänyt virtaa vielä laukata, mutta kun mäki loppui, oli siirryttävä käyntiin. Muutama muukin hevonen näytti energiseltä. Taputin Nikitaa kiitokseksi siitä, ettei se ollut heittänyt minua pensaaseen.
Menimme kukkulan toisen rinteen käynnissä, ja sitten tuli aika ylittää silta. Ehdin etukäteen pelätä, että Nikita järjestäisi draamaa, mutta se kävelikin sievästi sillan yli, vaikkakin vähän arastellen lankkujen kopinaa. Se olikin varmasti ylittänyt sillan aikaisemminkin. Huomasin rentoutuvani. Nikita oli oikeasti ihan fiksu hevonen, sillä vain oli vähän ylimääräistä energiaa. - Nyt sitten nostetaan taas laukka, Aleksi huikkasi. – Tässä matkan varrella neljä estettä, ja lopussa on vielä pieni hyppy ojan yli pellolle. Nyt ei tarvitse miettiä mitään etäisyyksiä, nämä ei ole korkeita, kaikkien hevosten pitäisi selviytyä ongelmitta, mutta muistakaa ottaa kunnon välimatka edellä menevään. Vatsanpohjassa kouraisi taas. Esteitä. Jätimme hiukan hajurakoa Inkaan ja Oreoon, ennen kuin lähdimme laukkaan. Nikita paineli kaikkien esteiden yli korvat hörössä, ja yllätyksekseni loikat eivät vauhdissa tuntuneet juuri missään. Ojan ylittämistä Nikita vähän epäröi, mutta onnistui kuitenkin lopulta. Hurjapäät Nanna ja Kyyhky tulivat takaamme miltei hihkuen. - Tämä meni kovaa, Nanna sanoi. Pudistelin päätäni hymyssä suin. Ehkä minuakin vaivasi vauhtihulluus. Ihan pikkuisen vain.
Taisi vaivata, sillä kun Aleksi kertoi seuraavista esteistä, tunsin oloni vähän innostuneeksi. Tukkieste ylittyi mukavasti, ja lankkuesteellä valitsin matalamman päädyn. Kun pyysin Nikitaa hidastamaan, se heitti pari iloista pukkia, enkä voinut olla nauramatta. Jatkoimme ravissa pienellä polulla. Nikita ravaili nyt jo rauhoittuneena pää alhaalla ja pärski rentoutuneena. Hyppäsimme yksitellen penkalta matalaan kohtaan Pronssijoessa. Nikita jäi hetkeksi pyörimään penkalle, mutta suostui sitten menemään veteen, kun Nanna ja Kyyhky menivät edeltä. Moni hevonen pysähtyi hörppäämään vettä joesta, niin Nikitakin. Toisella puolella hyppäsimme toiselle penkalle. Nikita ravisteli päätään tyytyväisenä. Silitin sen silkinpehmeää, harmaata kaulaa. Maastolenkki oli ollut oikein onnistunut, ja jännittäminen oli ollut turhaa.
|
|
|
Post by Aleksi on Sept 29, 2016 16:12:26 GMT 2
Neljäs helppo:A tasotunti koulua Salli - Fonzie OK!Topias - PalleValma - Melli OK!Alana - Fae OK!Inka - Oreo"Saatte aloittaa tänään verryttelyn itsenäisesti kaikissa askellajeissa. Tehkää paljon siirtymisiä, jotta saatte hevoset vastaamaan apuihin saman tien eikä kohta. Huolehtikaa myös siitä, että ne kulkevat reippaasti ja rennosti eteenpäin. Alkuverryttelyssä ei vielä tarvitse kiinnittää huomiota niinkään muotoon, vaan siihen, että saadaan hevosen koko keho lämmiteltyä ja vetreäksi. Siksi myös erilaiset kaarevat urat ja taivutukset ovat paikallaan." Oli ilo katsella kuinka Hallavan vakiokasti sai hevoset jo heti alusta asti hyvin liikkeelle. En voinut muuta kuin olla ylpeä kaikkien kohdalla vuosien saatossa tapahtuneesta kehityksestä. Kyllä tästä vielä hyvä kisatiimi saataisiin. Kun verryttelyt oli verrytelty ja ratsukot siirtyivät laukasta käyntiin hengähtämään, selitin päivän ensimmäisen varsinaisen tehtävän. Tarkoituksena olisi harjoitella takaosakäännöstä. Siinä hevosen takajalat polkevat paikallaan ja etuosa kiertää takaosan ympäri. Asetus on liikkeen suuntaan. "Olen laittanut tähän kentälle tötsien avulla neliön, jota ratsastetaan. Tarkoituksena olisi mennä sivut keskikäyntiä, hieman ennen kulmaa koota hevosta ja ratsastaa kulma takaosakäännöksenä. Ratsastakaa siis niin pitkälle suoraan että hevosen takajalat ovat hieman tötterön ohi. Takaosakäännös tapahtuu siten, että sisäohja kääntää, asettaa ja taivuttaa, ulko-ohjalla vaikutetaan taivutuksen määrään ja molemmilla ohjilla vaikutetaan poljentaan ja siihen, ettei hevonen vain kävele eteenpäin. Sisäpohkeen ympärille taivutetaan ja ulkopohje huolehtii siitä, että hevonen oikeasti kääntyy eikä takaosa lähde luistamaan sivulle. Pohkeilla myös ylläpidetään polkemista. Eiköhän aloiteta!" Ratsukot käänsivät neliönmalliselle uralle ja jokainen lähti ensin hakemaan reipasta käyntiä. "Hyvä Topias, sitten kulman lähestyessä lähdet kokoamaan Pallea. Yritä saada se ottamaan mahdollisimman lyhyitä ja nopeita askelia. Hyvä, ja sitten lähdet kääntämään etuosaa. Ihan ok, Pallen ulkolapa lähti valumaan ulos, mikä johtuu siitä että taivutit kaulaa liikaa. Ota parempi tuntuma ulko-ohjalla, Pallen tulisi vain asettua. No seuraava kulma meni paljon paremmin." "Oreon ongelmana on se, että poljenta hyytyy ihan kokonaan käännöksen aikana. Ratsasta suoralla ensin ihan kunnolla reipasta käyntiä ja lähde sitten kokoamaan sitä. Kokoaminen on erittäin tärkeää tehtävän onnistumisen kannalta. Lyhyitä, nopeita askelia. Tahdita pohkeella ja istu itse mahdollisimman ryhdikkäästi. Hyvä, ja sitten samalla kun lähdet kääntämään, älä unohda pohjetta. Voit myös käännöksen aikana tahdittaa askelia. Parempi." Alanalla ja Sallilla sujui käynnissä erittäin hyvin, mutta kun vaihdoimme suuntaa ja teimme samaa tehtävää muutaman kierroksen jälkeen ravissa, asetelmat muuttuivat. Topiaksella ja Inkalla sujui oikein hyvin, kun taas Fae alkoi sähläämään omiaan ja Fonzie olisi vain halunnut juosta kulman läpi. Valmalla ja Mellillä suoritukset sen kuin paranivat kierros kierrokselta. Pienten välikäyntien jälkeen palasimme uralle ja aloitimme laukkatehtävän. Tarkoituksena olisi tulla kulman läpi reippaassa käynnissä lyhyelle sivulle. Lyhyen sivun keskikohdassa ottaa pysähdys ja peruutus ja nostaa suoraan peruutuksesta laukka. Lähdettäisiin seuraavan kulman jälkeen lävistäjälle ja uralle tullessa ennen kulmaa siirryttäisiin laukasta suoraan käyntiin. Kaksi ratsukkoa kerrallaan tekisi aina tehtävää pari kierrosta ja toiset kaksi odottaisivat pois tieltä, jotta vältyttäisiin turhilta törmäyksiltä. Tehtävä vaikutti heti alusta asti melko haasteelliselta ja varsinkin laukka-apujen ajoituksen, sekä käyntisiirtymisen kanssa oli paljon ongelmia. Harjoittelun ja neuvojen jälkeen jokainen kuitenkin sai muutaman hyvän suorituksen alle, ja pystyimme siirtymään loppuverryttelyihin iloisin mielin.
|
|
Katriina
Aloitteleva tallilainen
Posts: 80
|
Post by Katriina on Sept 30, 2016 18:23:50 GMT 2
Toinen tunti
|
|
|
Post by Valma on Oct 2, 2016 9:48:29 GMT 2
Neljäs tunti, koulua
Toiselle tunnilleni sain ratsukseni Mellin, jolla en ollutkaan vielä koskaan ratsastanut. Melli oli aika pieni, mikä tuntui aluksi vähän epäilyttävältä, mutta kun pääsin satulaan, poni tuntui ihan sopivankokoiselta. Melli oli innokkaan, valppaan ja herkän oloinen jo alkukäynneissä ja itsenäisessä lämmittelyssä. Mikä täydellinen kouluponi! Olimme heti hyvässä yhteisymmärryksessä. Tunnin aiheena olivat takaosakäännökset. Siitä oli kauan, kun olin viimeksi tehnyt niitä, ja aluksi tuntui, että oli kamalan paljon muistettavaa. Siksi sekoilin alkuun omiani satulassa, eikä Melli parka voinut mitenkään tietää, mitä halusin sen tekevän. Muutaman yrityksen jälkeen jutun juoni kuitenkin löytyi, ja takaosakäännökset alkoivat sujua. Kun osasin antaa selkeämmät avut, Mellikin pystyi tekemään parhaansa. Saimme Aleksilta runsaasti kehuja ja paljon hyödyllisiä vinkkejä siihen, miten saisimme takaosakäännökset vieläkin sujuvammiksi. Laukkatehtävä jännitti minua aluksi hieman, sillä Melli tuntui niin vauhdikkaalta ja innostuneelta. Se kuunteli kuitenkin jokaista apuani ja teki niin kuin pyysin, pyyntöni eivät vain aina olleet kovin selkeitä... Laukkatehtävässäkin oli aluksi vähän hakemista, mutta kun punainen lanka löytyi, kaikki meni hyvin. Loppukäynneissä annoin Mellille kunnon kehut ja taputukset kiitokseksi siitä, että se oli tehnyt parhaansa. Tunnista jäi hyvä fiilis, olin oppinut tosi paljon, saanut kokeilla mahtavaa kouluponia ja löytänyt punaisen langan ja hyvän tuntuman menoon monta kertaa.
|
|
Salli
Aloitteleva tallilainen
Mincan hoitaja, Dunjan treenaaja
Posts: 133
|
Post by Salli on Oct 3, 2016 14:44:31 GMT 2
kolmas tunti
Maastotunnille nimeni perässä luki Fonzie ja olin innoissani. Menin laittamaan pilkullista valmiiksi innoissani. Maaston jälkeen hymyilin kuin lapsi, joka on saanut uuden lelun. Fonzie oli toiminut maastossa moitteettomasti. Meni itse reipppaasti, mutta kuunteli pidätyksiä hyvin. Fonzien ravi maastossa oli todella reipasta ja välillä tuntui, että olisi ollut ravihevosen kyydissä. Poni hyppäsi kuuliaisesti erikoisemmat esteet ja hyvin tuli myös isommatkin esteet. Fonzie oli todella hyvä esteillä. Sen olin saanut jo kokea. Fonzie oli loppussa jo kunnolla hengästynyt ja puuskutti. Taputtelin sitä kaulalle ja tunnin jälkeen annoin palkkioksi omenanpalasen. Fonzie oli siitä oiva poni, että se kuunteli moitteettomasti apuaj ja oli erittäin yritteliäs. Esteitä hyppäsi varsin hyvin ja ei edes kyttäillyt erikoisesteitä. Aleksi veti kyllä huippumaastot. Fonzien selkä oli sopusuhtainen satulan kanssa, mutta ilman satulaa en mielellämni kiipeäisi sinne. Maastoilu jollakin muulla kuin Mincalla oli hyvää vaihtelua.
|
|