Teoria ja tehtävät
Hei kaikki, ja tervetuloa hoito IV -kurssille. Käymme tänään läpi kilpailuihin valmistautumista, hevosen kuljetusta ja kisapaikalla toimimista, sekä harjoittelemme juoksutusta. Kurssin jälkeen jokainen saa valita itselleen halutessaan Hallavan tuntiponeista kisahevosen, jonka kanssa saa sitten treenailla niinä päivinä kun hevonen ei mene tunneilla, tai liikkuu vain kevyellä alkeistunnilla. Suotavaa olisi, että kävisit tuon hevosen kanssa sitten myös valmennuksissa ja kilpailuissa.
(Sinusta tulee hevosen treenaaja, ja voit kirjoittaa sen hoitopäiväkirjaan. Ei tarvitse olla oma hoitohevonen, mutta voi olla.)
Okei, aloitetaan siitä kuinka kilpailuihin valmistaudutaan. Tietysti kilpailuihin täytyy treenata ensin huolella, jotta pystyy suoriutumaan luokastaan kunnialla. Edellisenä päivänä kannattaa liikuttaa hevosta vain kevyesti, jotta se olisi virkeänä seuraavan päivän suorituksessa.
Jos hevonen on hyvin likainen, voi sen pestä edellisenä päivänä. Häntä, harja ja vuihiskarvat kannattaa siistiä (rotumääritelmän mukaan). Harja nypitään 10-15 senttimetrin pituiseksi hevosen koosta ja harjan paksuudesta riippuen. Nyppiminen tapahtuu siten, että otetaan kiinni pitkien jouhien päistä ja tupeeraamalla muut pois tieltä. Pitkät jouhet kierretään kamman ympärille ja nykäistään irti. Tällä tavalla harjasta tulee luonnollisemman näköinen kuin saksilla leikkaamalla. Häntä ja vuohiskarvat sen sijaan leikataan saksilla. Hännän sopiva pituus on hieman vuohisen yläpuolella. Huomio, että joiltain roduilta ei ole suotavaa leikata vuihiskarvoja tai lyhentää harjaa. Esimerkiksi vuonohevosten vuohiskarvoja ei leikata ja harja leikataan tiettyyn malliin saksilla.
1. Linkitä kuva oikein leikatusta norjanvuonohevosen harjasta.Edellisenä iltana olisi hyvä katsoa kaikki varusteet valmiiksi, pestä suitset ja satula ja vaihtaa satulahuopa. Jos kisat ovat toisella tallilla, voi kaikki mukaan otettavat tavarat kasata jo yhteen paikkaan, jottei aamutohinassa sitten unohda mitään.
2. Mitä kaikkea kilpailuihin kannattaa ottaa mukaan?Kilpailupäivänä kannattaa tulla tallille jo tarpeeksi ajoissa, sillä hevosen kilpailukuntoon laittaminen vie aikaa. Hevonen harjataan huolellisesti, jalat pestään, jos ne ovat kuraiset, kaviot putsataan, sieraimet ja silmät pyyhitään pesusienellä. Harja letitetään sykeröille tai esimerkiksi ranskanletille tai verkkoletille. Estekisoissa tämä ei ole pakollista. Hännänkin voi letittää halutessaan. Jos hevonen potkii herkästi, on sille laitettava punainen rusetti kiinni häntään varoitukseksi muille.
Kuljetusta varten hevoselle laitetaan kevyt loimi, esimerkiksi fleece, ja jalkoihin kuljetusuojat. Hännän voi kääriä pinteliin. Hevonen lastataan joko suitsittuna tai riimun ja riimunnarun kanssa. Traileri kannattaa parkkeerata valoisaan kohtaan, jossa hevonen näkee trailerin sisälle. Yksi henkilö taluttaa hevosen traileriin rauhallisesti ja toinen laittaa takapuomin kiinni kun hevonen on sisällä. Vasta sitten taluttaja voi laittaa hevosen kiinni riimusta. Lastauspuomi nostetaan ylös viimeisenä.
Lastauksessa kannattaa pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä ja sille on varattava tarpeeksi aikaa. Jotkin hevoset menevät traileriin helposti, mutta toisia se saattaa jännittää. Avuksi voi ottaa herkkuämpärin tai kaksi juoksutusliinaa, jotka laitetaan ristiin hevosen takapuolen alta ja joista vetämällä kannustetaan hevosta eteenpäin. Suitsista tai riimusta vetäminen ei tuota tulosta, vaan saattaa ajaa hevosen vain suurempaan paniikkiin.
Kuljetuksen aikana hevosella on hyvä olla heinää mutusteltavana heinäverkossa.
Koko kilpailupäivän aikana on huolehdittava, että hevonen saa ruokansa suurin piirtein samaan aikaan kuin normaalistikin, ja että sille juotetaan tarpeeksi vettä.
Kisapaikalla sitten ratsastaja käy ensin ilmoittautumassa kansliaan, jonka jälkeen hevonen ensin suitsitaan tarilerissa ja otetaan sitten pois. (Ensin lastuasilta, sitten hevonen irti, lopuksi takapuomi auki). Hevonen kannattaa pitää koko ajan kilpailupaikalla suitsittuna, sillä siten hevosen saa pidettyä paremmin hallinnassa. Uusi paikka ja paljon hälinää ja muita hevosia saattaa hermostuttaa rauhallisenkin hevosen.
Hevoselta riisutaan kuljetussuojat ja se tarkistetaan, ettei kuljetuksen aikana ole tullut vammoja. Tämän jälkeen hevosta olisi hyvä kävelyttää, jotta se vertyy kuljetuksesta. Jos kilpailupaikalla on käsihevosille tarkoitettu alue, tulee kävelytys tehdä siellä. Muutenkin kilpailualueella hevosta saa pitää ainoastaan sille tarkoitetuilla alueilla eikä esimerkiksi katsomon seassa.
Noin 45min ennen omaa suoritusta hevonen harjataan ja varustetaan. Koulukilpailuissa ei saa käyttää suojia eikä raippaa, mutta vielä verryttelyssä ne saavat olla mukana.
Hevonen tulee verrytellä hyvin kaikissa askellajeissa ennen radalle menemistä. Hyppyjä kannattaa ottaa muutama molempiin suuntiin ja koulukilpailuissa haluttuja liikkeitä kannattaa käydä myös verryttelyssä läpi.
Kilpailusuorituksen jälkeen hevonen loppuverrytellään hyvin, riisutaan varusteista, pyyhitään hiestä, harjataan ja annetaan vettä, ellei palkintojen jako ole heti luokan jälkeen ja luulet olevasi sijoittuvien joukossa. Tällöin hevosta voi kävelyttää varusteet päällä.
Kun kilpailut on ohi, ratsastaja hakee pöytäkirjan kansliasta ja hevonen valmistellaan kuljetukseen. Kotona hevosen jalkoihin voidaan laittaa linimenttiä kovan rasituksen jälkeen.
3. Pitääkö hevosella pitää seuraava päivänä vapaapäivä/millä tavalla sitä kannattaa liikuttaa?Seuraavaksi menemme harjoittelemaan juoksutusta Cellen kanssa.
Juoksutusta voidaan käyttääsilloin tällöin jaloitteluna ratsastuksen sijaan ja sitä käyetään myös nuorten hevosten koulutuksessa. Juoksutuksessa pystytään tarkkailemaan hevosen liikkeitä maasta käsin ja vaikuttamaan hevosen rytmiin, tahtiin ja muotoon.
Juoksutuksessa käytetään suitsia (ilman ohjia) ja juoksutusliinaa. Lisäksi hevosella voi olla juoksutusvyö ja siihen kiinnitettävät apuohjat, jotka lisätään alkuverryttelyjen jälkeen ohjaamaan hevosta oikeaan muotoon. Ratsastajalla tulee olla hanskat ja juoksutusraippa. Kypärä on hyvä pitää päässä.
Juoksutusliina pujotetaan sisäkuolainrenkaasta, hevosen korvien takaa ja kiinnitetään ulkokuolainrenkaaseen. Juoksuttaja seisoo ympyrän keskellä pitäen juoksutusliinaa menosuuntaan päin olevassa kädessään (vasen kierros - vasen käsi), juoksutusliinan loppupäätä kiepillä toisessa kädessään, jossa hän pitää myös juoksutusraippaa, joka osoittaa hevosen taakse. Näin juoksuttajan ja hevosen välille syntyy ns. kolmio.
Hevosta tulee juoksuttaa suurella ympyrällä, halkaisijaltaan vähintään 12-14 metriä ja sitä juoksutetaan korkeintaan puoli tuntia, sillä se on raskasta liikuntaa. Suuntaa vaihdetaan 5-10 minuutin välein, jolloin hevonen pysäytetään, käännetään ja juoksutusliina kiinnitetään toisin päin. Hevonen seisoo paikoillaan kunnes juoksuttaja on palannut takaisin ympyrän keskelle.
4. Lopuksi jokainen kertoo haluaako ruveta jonkin tallin hevosen treenaajaksi ja kirjoittaa sitten tarinan juoksutuksesta joko treenattavansa tai hoitohevosensa päiväkirjaan.
