Hoito II-kurssi AUKI

[Aleksi]

Nyt olisi taas aika järjestää Hallavan hoitokursseista työläin, eli hoito II -kurssi. Kurssin sisältö vastaa pitkälti SRL:n perusmerkkiä. Käymme läpi mm. hevosen puhdistuksen, varusteiden osat ja hevosen sitomisen ja talutuksen. Tehtäviä tulee olemaan melko paljon, mutta ne on aika nopea suorittaa, ja lopuksi tulee vielä kirjoittaa loppukokeena tarina.

Kurssille ei tarvitse etukäteen ilmoittautua, vaan voit suoraan tehdä tehtävät. LÄHETÄ VASTAUKSET ALEKSILLE YKSITYISVIESTILLÄ LOPPUKOETTA LUKUUNOTTAMATTA

[Aleksi]

Ensimmäinen kokoontuminen

”Moikka kaikki, kiva kun päädyitte suorittamaan Hallavan hoito II –merkkiä, joka vastaa SRL:n Perushoito-merkkiä”, aloitin kurssin, kun kaikki olivat istuutuneet tallituvan pöydän ääreen. ”Tällä kerralla perehdymme hieman hevosen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin teoria muodossa.”

Meidän on hyvä tuntea hevosen käyttäytymistä ja luontaisia tarpeita, jotta pystymme toimimaan niiden kanssa turvallisesti ja luomaan niille mahdollisimman luonnollinen elinympäristö.
Jotta hevosella olisi hyvä olla, tarvitsee se ympärilleen lajitovereitaan ja hoitorutiineista syntyvän turvallisuuden tunteen. Hevosille on myös tärkeää, että ne saavat viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkosalla, kuluihan niiden ajasta entisaikoina suurin osa ruuan etsimiseen ja vaelteluun. Nykyään ruoka tuodaan suoraan hevosen eteen ja sille jää paljon enemmän vapaa-aikaa. Jos hevosta pitäisi vain karsinassa, se tylsistyisi ja alkaisi kehittää itselleen huonoja tallitapoja.

Hevonen on ihmisen huolenpidon varassa, joten on tarpeellista osata hoitaa sitä oikein. Hevosen hoitoon kuuluvat hevosen ja sen elinympäristön puhtaanapito, liikunnasta ja ulkoilusta huolehtiminen sekä ruokinta. Me pidämme Emmin kanssa näistä asioista pääsääntöisesti huolen, mutta myös hoitajien tehtävät liittyvät näihin kiinteästi. Hoitajien tehtävien pitäisi olla kaikille tähän mennessä selvät.

Kaikkein tärkeintä hevosten kanssa on rauhallisesti ja johdonmukaisesti toimiminen. Kun hevonen tekee oikein, palkitaan se välittömästi kehulla tai äänellä, ja jos hevonen käyttäytyy huonosti, tulee sitä välittömästi komentaa. Näin hevoset oppivat, vaikka niillä onkin ihmistä paljon rajallisempi kyky ymmärtää syy-seuraus-suhteita.

Tehtävä 1.
Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?

Tehtävä 2.
Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?

Hevoset näkevät hyvin laajasti ympärilleen, sillä niiden silmät sijaitsevat melko kaukana toisistaan. Hevonen ei kuitenkaan näe suoraan eteen tai suoraan taakse, ellei se liikuta hieman päätään. Tämä tulee ottaa huomioon hevosta takaa päin lähestyessä, esimerkiksi pitämällä vähän ääntä. (Läheltä hevosen takaa ei kuitenkaan saa kulkea siinäkään tapauksessa).
Hevosen kuulo onkin erittäin hyvä, ja se voi pelästyä kovia tai yllättäviä ääniä. Hevosta rauhoitellessa, sille tulee puhua matalalla ja rauhallisella äänellä, sillä korkeat ja kimeät äänet saattavat vain hermostuttaa sitä entisestään.
Hevosilla on myös hyvin herkkä tunto, vaikka ne ovatkin isoja eläimiä. Hevonen tuntee helposti esimerkiksi selälleen laskeutuneen kärpäsen ja osaa ravistaa sen pois. Haju ja makuaisti ovat myös hyvin kehittyneet, ja niitä hevonen käyttää tunnistaakseen syötäväksi kelpaavat kasvit tai vaikkapa lajitoverinsa.

Hevoset ovat laumaeläimiä, ja ne tuntevat olonsa kaikkein turvallisimmaksi juuri laumassa. Niillä on tarkka arvojärjestys. Olette ehkä huomanneet sen esimerkiksi hakiessanne hevosia illalla tarhasta: arvojärjestyksessä korkeimmalla oleva on yleensä ensimmäisenä portilla ja häätää muut kauemmas. Ihmisen tulisi olla aina johtajan asemassa, muuten syntyy vaaratilanteita. Koska johtajalla on aina etuajo oikeus kaikissa tilanteissa, saattaa itsensä johtajaksi tunteva hevonen rynniä karsinan ovesta taluttajan päälle tai liiskata hoitajan seinää vasten.

Hevosen vaistoihin kuuluu pakoreaktio. Jos hevonen säikähtää jotain, sen ensimmäisenä ajatuksena on juosta pois paikalta. Tällöin hevosta ei missään nimessä saa rangaista, sillä siitä ei ole mitään hyötyä ja hevonen saattaa vain ruveta pelkäämään enemmän. Hevoset saattavat säikähtää yllättävien tilanteiden ja kovien äänien lisäksi esimerkiksi tavaroita uusissa paikoissa tai omituisen värisiä kylttejä. Hevoset tulee aina totuttaa uusiin asioihin ja tilanteisiin rauhallisesti ja määrätietoisesti.
Tehtävä 3.
Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
Tehtävä 4.
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?

Hevoset viestivät kehonkielellä, ja osaamalla lukea sitä ihminen saa yleensä hyvän kuvan hevosen mielialasta ja pystyy ennakoimaan sen käytöstä. Kehonkieltä oppii lukemaan parhaiten tutkimalla hevosten käyttäytymistä monissa eri ympäristöissä ja tilanteissa.

Tehtävä 5.
Luulenpa kuitenkin, että osaatte jo tunnistaa muutamia perus ”ilmeitä”, joten viimeisenä tehtävänä teillä on näyttää kuvia, joissa hevosella on seuraava ilme, kuva voi olla pelkästään hevosen päästä tai koko hevosesta:
a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva
e) valpas
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja


”Siinä oli kokouksemme tällä kertaa, ilmottelen sitten taas seuraavasta kerrasta”, pälätin hoitajille näyttäessäni viimeisen tehtävän oikeat vastaukset. ”Kiitoksia kaikille.”

Jokainen siis vastaa kysymyskiin, oman taitonsa mukaan, arvatakin saa. Ei ole väliä vaikka vastaus olisi väärin tai et tiedä vastausta, sillä tärkeintä on pohtia asioita ja lukea oikeat vastukset sitten, kun viikon päästä ne julkaisen. Viimeisessä tehtävässä voi kuvat etsiä netistä ja laittaa linkit.

Laitan nyt heti perään loputkin teoriat ja tehtävät, vaikka "oikeasti" nämä kokoontumiset järjestetään eri päivinä, niin voitte sitten yhdellä kertaa vastailla kaikkiin tehtäviin (;

[Aleksi]

Toinen kokoontuminen

Istuimme taas kaikki tallituvan pöydän ääressä ja aloitin tämänpäiväisen aiheen: ”Tällä kertaa käymme ensin läpi vähän tallikäyttäytymistä ja tallin sääntöjä ja sitten menemme harjoittelemaan vähän hevosen harjaamista käytännössä.”
Monien kasvoilla oli melko nyrpeitä ilmeitä, sillä Hoito II oli monien taitotasoa paljon helpompi kurssi. Ja kyllähän nyt kuka tahansa osaa harjata hevosen oikeaoppisesti… Vai mitä..? En kuitenkaan välittänyt tylsistyneistä haukotuksista, sillä tiesin että ainakin muutamia asiat oikeasti kiinnostivat ja aloitin teoria osuuden:

Talli on hevosten koti, joten siellä tulee käyttäytyä mahdollisimman rauhallisesti: turha puuhastelu karsinassa saattaa stressata hevosia.
Talleilla on säännöt hevosten ja ihmisten turvallisuuden ja viihtyvyyden takia ja niitä tulee jokaisen noudattaa, jotta talli olisi mukava paikka niin ihmisille kuin tallin varsinaisille asukeillekin eli hevoille.

Sääntöjä, jotka pätevät kaikilla talleilla:
Tallissa tulee käyttäytyä rauhallisesti
Paikat pidetään siisteinä ja tavarat palautetaan omille paikoilleen
Hevosille tulee antaa ruokarauha
Hevosille ei saa antaa ylimääräisiä makupaloja
Jos huomaat että joku hevonen tai asia ei ole kunnossa, tulee siitä ilmoittaa henkilökunnalle


Tallipukeutuminen on hyvä osata, sillä jotkin vaatteet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Pukeutumisessa tulee myös ottaa huomioon mukavuus, käytännöllisyys ja säähän sopivuus.
Tehtävä 6.
Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?
Tallilla on hyvä pitää hiukset kiinni ja kypärä mielellään päässä, ratsastaessa se on pakollinen. Hanskat täytyy pitää kädessä hevosta taluttaessa ja ratsastaessa, jottei tule hiertymiä. Turvakärkiset kengät ovat hyvät tallille, sillä ne suojaavat varpaita, jos sattuu käymään niin että hevonen astuu jalalle, myös kumisaappaat ovat käytännölliset. Sandaalit ja muut avoimet kengät eivät ole tallille sopivat. Onko kenelläkään mitään kysyttävää?

”Hyvä, sitten voimme siirtyä tallin puolelle. Muistakaa, että hevosia lähestytään aina edestäpäin ja niiden huomion voi kiinnittää esimerkiksi äänellä. Hevosta voi tervehtiä rapsuttamalla kaulalta, jotkin hevoset eivät nimittäin pidä päähän koskemisesta. Näytän ensin joitain perus juttuja Pallen kanssa tuossa käytävällä ja sitten saatte harjoitella omien hoitsujenne kanssa.”
Kävin hakemassa Pallen käytävälle, jossa näytin ensimmäisenä kuinka hevonen laitetaan vetosolmulla kiinni. Kerroin samalla, että hevoset laitetaan aina kiinni juuri vetosolmulla, sillä sen saa hätätapauksessa nopeasti vetäistyä auki. Näytin, kuinka kireälle naru pitää laittaa: hevonen ei saa laskettua päätään etupolven korkeudelle, mutta hevosen tulee pystyä kääntämään päätään.
”Jos hevosta hoitaa karsinassa, on karsinan ovi hyvä sulkea, vaikka laittaisikin hevosen kiinni, jottei se saa vaarallisesti työnnettyä päätään ovenraosta käytävän puolelle. Hevosta ei myöskään saa koskaan laittaa kiinni suitsista tai kuolaimista, sillä hevosen suu on hyvin herkkä ja pienestäkin nykäisystä suupieleen voi tulla haava.
Tehtävä 7.
Sanokaapas paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?”
Kävin seuraavaksi hakemassa Pallen harjat ja aloin kysellä hoitajilta kysymyksiä niistä demonstroiden samalla, kuinka milläkin harjalla harjataan.



Tehtävä 8. Täytä alla oleva sanaristikko.

Hevosia harjataan yleensä myötäkarvaan, ja se aloitetaan yleensä vasemmalta puolelta korvan takaa edeten kohti häntää. Hevoset reagoivat harjaukseen eri tavalla: osa hevosista pitävät kovemmasta harjauksesta ja osa pehmeämmästä. Useimmat hevosista kuitenkin ovat herkimpiä mahan alta, sekä etu- ja takajalkojen välistä. Harjaa pidetään hevosen pään puoleisessa kädessä ja sitä puhdistetaan välillä toisessa kädessä pidettävään piikkisukaan.

Samalla kun hevoselta puhdistetaan kaviot, tarkistetaan myös niiden kunto; Heiluuko kenkä? Onko kavio lohjennut? Onko säde repaleinen? Jos hevosella on hokit, tarkista myös niiden kireys. Kavioita putsattaessa tulee varoa kavion keskellä olevaa kolmiomaista sädettä, joka on melko herkkä. Kaviot tulee puhdistaa aina ennen ja jälkeen ratsastuksen, sillä kavioon jäänyt lika heikentää kavion toimivuutta ja kengän väliin jäänyt kivi voi aiheuttaa ontumista.

”Ja sitten pääsettekin kaikki itse harjoittelemaan”, sanoin hoitajille näytettyäni miten milläkin harjalla harjataan ja kuinka kaviot nostetaan”.

Harjoittelun jälkeen kiitin vielä kaikkia osallistumisesta ja sitten saimme sen kertaisen kokouksen päätökseen.

[Aleksi]

Viimeinen kokoontuminen

”Hei kaikki! Tänään meillä on vuorossa viimeinen kokoontumisemme. Käymme läpi satuloinnin, suitsinnan, erilaiset suojat ja taluttamisen. Siirrytään heti aluksi tallin puolelle.”

Johdatin porukat tuntsarikäytävälle. Otin Pallen käytävälle seisomaan ja kiinnitin sen molemmilta puolilta.
”Ennen kuin hevosen voi varustaa, se tulee puhdistaa kunnolla, sillä varusteiden alle jäävä lika voi aiheuttaa hankaumia. Tällä kertaa Miro on harjannut Pallen meille valmiiksi, jotta voimme siirtyä heti satulointiin.

Olin ottanut käytävälle valmiiksi satulan satulatelineeseen, suitset koukkuun ja suojia oli epämääräinen kasa korissa. Opetin kurssilaisille satulan osat ja demonstroin sitten, kuinka se laitetaan hevosen selkään.

1.Hevoset satuloidaan aina vasemmalta puolelta ja satulavyön ja jalustinhihnojen tulee olla ylösnostettuina.
2.Satula asetetaan ensin sään yläpuolelle, mistä se sitten vedetään taaksepäin oikealle paikalleen. Satula on oikeassa kohdassa silloin, kun se ei paina hevosen lapaa hevosen liikkuessa. Aloittelijalle tämä on hieman hankala huomata, joten varmin tapa on katsoa, että satulavyön ja hevosen kyynärpään välinen etäisyys on kämmenen levyinen.
3.Huopa tulee suoristaa molemmilta puolilta ja nostaa kiinni satulan etukaareen, jottei se pääse hiertämään hevosen säkää.
4.Satulavyö lasketaan rauhallisesti oikealle puolelle alas ja kiinnitetään sitten löysästi ensimmäiseen ja viimeiseen vastinhihnaan kolmesta. Keskimmäinen jää vapaaksi.
5.Ennen selkään nousua satulavyö kiristetään ja jalustimet lasketaan alas. Vielä selkään nousun jälkeenkin satulavyön kireys tarkistetaan, sillä joillain hevosilla on tapana pullistella.

Tehtävä 9.
Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.
Tehtävä 10.
Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?

Seuraavaksi esittelin kurssilaisille suitset. Kerroin heille niiden osat ja selitin sitten lyhyesti erilaisista turparemmeistä ja kuolaimista: ”Yleisimmin hevosilla käytetään englantilaista turparemmiä ja nivelkuolaimia, minkä laiset nämä Pallenkin suitset ovat. Muita turparemmejä ovat esimerkiksi hannoverilainen turpahihna eli remonttiturpahihna, sekä meksikolainen turpahihna. Erilaisia kuolaimia on vaikka kuinka paljon, esimerkiksi kolmipalat, olympiakuolaimet, joita käytetään Astalla maastossa, suorakuolain, kumikuolain ja kaksikuolaimet.
Tehtävä 11.
Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?”

Seuraavaksi kerroin kurssilaisille, että ennen kuin hevosen voi suitsia, on tarkastettava, että ne on koottu oikein, turpahihna (alaturpahihna) ja leukahihna tulee avata ja kylmällä ilmalla kuolaimet lämmittää käsissä. Jotta hevonen ei pääse karkaamaan suitsittaessa, voi riimun laittaa hevosen kaulalle.
Seuraavaksi näytin kuin suitset laitetaan hevoselle.

1.Hevonen suitsitaan vasemmalta puolelta. Ensin laitetaan ohjat hevosen kaulalle
2.Oikea käsi laitetaan hevosen leuan ali pään toiselle puolelle, poskihihnoista pidetään suitset kasassa oikeassa kädessä. Vasemmalla kädellä tarjotaan kuolaimia hevoselle, ja kun hevonen avaa suunsa, pujotetaan samanaikaisesti niskahihna korvien taakse. Jos hevonen meinaa nostaa päätään, sitä painetaan pään ympäri olevalla oikealla kädellä turvan päältä alaspäin.
3.Tarvittaessa suu voidaan avata työntämällä sormi suupielessä olevaan hammaslomaan, jossa hevosella ei ole hampaita.
4.Otsa harja nostetaan otsahihnan yli ja tarkistetaan suitsien sopivuus ja että kaikki remmit ovat suorassa.
5.Leukahihna kiinnitetään. Turpahihna laitetaan poskihihnojen/kuolainrenkaiden alapuolelle kummaltakin puolelta ja kiinnitetään. Alaturpahihna kiinnitetään, jos sellainen on.

Tehtävä 12.
Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään?
Tehtävä 13.
Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi?
Tehtävä 14.
Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?

Tehtävä 15.
Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään. (katso alla oleva kuva)

Sitten näytin kuinka suojat laitetaan hevoselle:
Suojien tarrojen tai muiden kiinnitysten tulee aina olla ulospäin ja yleensä päällimmäisen tarran osoittaa taaksepäin. Suoja laitetaan ensin säären ympärille, mistä se liu’utetaan oikealle paikalleen. Suoja yleensä ns. kloksahtaa paikalleen. Suojat tulee kiinnittää tukevasti paikalleen, siten että ne eivät pääse heilumaan. Suojat laitetaan hevoselle yleensä ennen satulointia.


Seuraavaksi siirryin teoria osuuteen taluttamisesta: Hevosia talutetaan yleensä vasemmalta puolelta, mutta esimerkiksi tarlutustunnilla puolta vaihdetaan siten, että taluttaja on uran sisäpuolella. Hevosia talutettaessa peräjälkeen, tulee muistaa jättää hevosen mittainen väli edellä kulkevaan. Hevosia talutetaan kävelemällä hevosen lavan vierellä (paitsi ahtaissa paikoissa, joissa taluttaja menee edellä), riimusta pidetään oin 20-30 cm päästä oikealla kädellä pikkurilli hevoseen päin nyrkki alaspäin. Vasempaan käteen kerätään loput riimunnarusta.
Hevosia voi myös taluttaa ohjista, jolloin ohjat otetaan pois kaulalta ja ohjat erotetaan toisistaan pitämällä etusormea niiden välissä. Jos hevosta talutetaan suitsista riimunnarun kanssa, tai hevosella on martongaali tai useammat ohjat, pidetään ohjat kaulalla.
Kun hevonen talutetaan tarhaan tai karsinaan, käännetään hevonen ensin portille tai ovelle päin, ennen kuin se päästetään irti. Jos tarhaan viedään monta hevosta kerralla, käännetään ensin kaikki hevoset portille päin ja sitten hevoset päästetään irti yhtä aikaa.
Kun hevosta talutetaan tämän ravatessa, otetaan naru kokonaan oikeaan käteen ja annetaan narun pidentyä hieman, jotta hevonen pystyy liikuttamaan kaulaansa ravin tahdissa.

Sitten kurssimme olikin loppukoetta vaille valmis.

[Aleksi]

Loppukoe

Viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa oman hoitohevosen päiväkirjaan tarina, josta selviää, että olet ymmärtänyt tällä kurssilla käydyt asiat. Tarinassa alkeistuntilainen tulee pyytämään sinulta apua hevosen laittamisessa sitä kuntoon, ja päätät neuvoa oikein perusteellisesti, jotta ratsastaja osaisi seuraavalla kerralla toimia itse.
Tarinan tulee sisältää: hevosen hakeminen tarhasta, kiinni laittaminen johonkin turvalliseen kohtaan oikealla tavalla, harjaaminen (mitkä välineet missä järjestyksessä?), varustaminen (suitset, satula, suojat), maneesiin taluttaminen ja ratsastajan auttaminen selkään.

Nyt ei saisi virheitä löytyä ja Aleksi käy tarinan tarkalla syynillä läpi laittaen lopuksi yksityisviestillä kommentin. Merkitse hoitotarina laittamalla alkuun: Osa hoito II suoritusta
Ja hoitotarinahan saa muuten olla ihan millainen tahansa ja siinä voi tapahtua muutakin, kunhan yllä olevat asiat löytyvät! (: