Kesän avajaiset 3.6.

[Aleksi]

Kesän avajaiset

Ratsastusjousiammuntakisojen jälkeen jäädään tallille grillailemaan, kesämekkoilemaan ja viettämään aikaa tallikavereiden kanssa. Myös avecit ovat tervetulleita, samoin karvaisetkin kaverit!

Tapahtumasta saa kirjoitella tarinoita ja piirrellä kuvia (:

[Eevi-Sofia]

Amanda kertoo:
Isoveli oli ihan ällörakastunut, ja se oli oikeastaan aika mukavaa. Eevi-Sofia oli suloinen tyyppi, täynnä hyviä ajatuksia ja valoa ja rauhallista energiaa. Jos olisin tiennyt jotakin fengshuijutuista, olisin väittänyt, että hänessä olivat fengit ja shuit kohdillaan.

Siinä mun veljeni ja hänen Eevi-Sofiansa nyt sitten istuivat etupenkeillä ja mä itse takana. Siinä oli jotakin kotoisaa. Määränpäässäkin oli jotakin kotoisaa: hevostalli tuttuine hajuineen, tuoksuineen ja tunnelmineen odotti enää parin kilometrin päässä.

Tallilla oli melko paljon porukkaa. Hymyilytti katsella pieniä maalaiskekkereitä - ne nämä mielestäni olivat, ikään kuin kyläjuhlat! Enkä minä sanonut sitä mitenkään pahalla, vaan tarkoitin viihtyisää ja miellyttävää ilmapiiriä ja iloisia ihmisiä, joista kaikki varmaankin tunsivat toisensa jo hyvin.

Minä en tuntenut, mutta olin hyvä tutustumaan. En tuputtamalla, mutta niin luontevasti, että vasta jälkeenpäin ihmiset yleensä ymmärsivät ihmetellä, että eivät olleet itse asiassa aiemmin tavanneetkaan mua! Eevi-Sofian siivellä olisi varmasti helppo solahtaa porukkaan.

Markuksesta en tiennyt, hän ei ollut lainkaan samalla tavalla hevosihminen kuin mä olin. Veli näytti vähän väärään ympäristöön eksyneeltä ja seurasikin Eeviään tiiviimmin kuin naisen Kerttu-koira, joka sekin oli mukana. Suupielet nykien jättäydyin itse vähän taka-alalle, kun Eevi ryhtyi järjestelmällisesti asettamaan tuomiamme juomakylmälaukkua ja suurta kesäsalaattikulhollista esille.

Siinä keskellä kesäjuhlia mä pohdiskelin, että jokohan meidän suvussa ensi vuonna saataisiin oikein isot kesäjuhlat pystyyn, tai edes sitä seuraavana. Toisaalta en malttanut odottaa, mutta toisaalta... isoveljen avioituminen kääntäisi odottavat katseet mun suuntaani.

Mulla oli vielä liikaa elämää elettävänä, että ehtisin suunnitella häitä, lapsia ja yhteisiä hautapaikkoja. Saattoi olla, että en ikinä ehtisi siihen pisteeseen. Kyllä siinä saisivat tennarit pyöriä jalassa ja helmat hulmahtaa, ennen kuin niin kävisi.

Eevillä sen sijaan oli jo yllään jotakin valkoista ja sinistä - ja olin saattanut tarjota hänelle lainaan rannekoruni. Vähän teki mieli virnistellä. Ennusmerkkejä, ennusmerkkejä.

[Aleksi]

Kesäjuhlat olivat jo täydessä tohinassa. Jostain oli raahattu pitkä puupöytä Hallavan viralliselle grillipaikalle maneesin taakse tarhojen ja isopellon väliin jäävälle metsäiselle kaistaleelle, ja se notkui jos jonkinlaista kesäherkkua mukaan lukien Eevi-Sofian tuoma värikäs salaatti, Aleksin paistamat grilliherkut ja Valman leipoma mansikkakakku.

Osa porukkaa seisoskeli grillin ympärillä vahtimassa että Aleksi varmasti osaisi grillata kasvisnyytit oikein, Rena ja Ruska virittelivät radiota jatkojohton avulla lähemmäs juhlien keskipistettä ja Nanna, Pujo ja muutama muu seisoskelivat isopellon laidalla katselemassa kuinka hevoset ahmivat vihreää masuunsa minkä kerkesivät. Aikaisemmin päivällä ne oli päästetty ensimmäistä kertaa laitumelle ja meno oli kyllä ollut aika villiä, mutta näin iltaa kohden hevoset olivat rauhoittuneet ihmisten vasta alkaessa villiintyä.

Vaaleatukkainen ratsastuksenopettaja Eveliina ja ratsutallin tummahiuksinen omistaja Emmi olivat syventyneet keskusteluun, joka näytti kiihtyvän hetki hetkeltä. Valma ajatteli keskustelun pian äityvän riidaksi, jos asialle ei tehtäisi mitään ja meni tarjoamaan naisille mansikkalimonaadia toivoen keskeyttävänsä käsillä olevan jutun. Valitettavasti tyttö kuitekin vain tempaistiin mukaan keskusteluun, jonka aiheeksi Valma sai tietää maastoesteradan, jonka rakentamisesta Emmi oli tälle maininnut aikaisemminkin.
"Eikö niin Valma, että teille olisi Lukan kanssa erittäin tärkeää päästä treenaamaan myös vähän vaativampia maastoesteitä?" Emmi vaati saada tietää.
Porkkanapää vilkaisi hämillään Eveliinaan, joka odotti vastausta närkästyneen oloisena. Mutta vielä enemmän Valmaa kiusasi Emmin tiukka tuijotus, olihan nainen pääasiassa vastuussa Lukan edistyksestä. "No joo, mutta..."
"Siinäs kuulit! Ja onhan täällä myös Alana, Nanna, Salli ja tietenkin Jase Astor! Ei heille olisi mitään hyötyä viidenkymmenen sentin risukasoista."
Eveliinan kulmat kurtistuivat ja otsasuoni alkoi tykyttää. "Kyllä tätä asiaa täytyy Aleksilta kysyä. Hänenhän tiluksille tämä esterata tulee."

Niin naiset marssivat Aleksin pakeille, jättäen Valman tuntemaan olonsa yliajetuksi ja jokseenkin hyödyttömäksi. Mansikkalimonaadi sai jäädä turhana odottamaan pöydälle.
"Mitä nuo tuolla mekastaa", Nanna vaati saada tietää Valman tallustaessa neuvottomana hevosia katselevan porukan luokse.
"Ne miettii minkälainen maastoesterata tänä vuonna rakennettaisiin. Eveliina haluaa pitää sen matalana, mutta Emmi on päättäyt että siitä tulee haastava. Jotta pääsee treenaamaan kunnolla.
"Mut entä ne ratsastuskoulun oppilaat, jotka ei oo hypänny niin paljon. Tai menee poneilla?" Pujo kysyi huolissaan siitä selviäisikö Darli vaativasta maastoesteradasta, tai ehkä ennemminkin, selviäisikö hän itse.
"Vähänkö olis siistä päästä kunnolla hyppäämään!" Salli taasen innostuu asiasta. "Mä oon niin oottanut tätä."
"Älä vaan. Mieti sit me päästäisiin ehkä ihan kunnon kenttäkisoihinkin!" Nanna hehkuttaa kovaan ääneen ja saa Renan ja Ruskankin houkuteltua paikalle.
"Kuulinko mä oikein, että ne aikoo rakentaa vaativan maastoesteradan?" Rena tiedustelee mietteliäänä.
"No hä? Eihän siinä oo mitään järkeä kun ei kaikki täällä oo huippuratsastajia", Ruskalla on vahva mielipide asiasta. "Kyllä mäkin haluaisin päästä hyppäämään maastoesteitä tänä kesänä.."

Aleksi keskeyttää talliporukan spekuloinnin kutsumalla kaikki lähemmän grillipaikkaa. Olisi aika äänestää asiasta...